Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) pitää kiinni tavoitteesta alentaa autoilijoiden promillerajaa 0,2 promilleen. Käytännössä se merkitsee nollatoleranssia tieliikenteessä.
– Olen saanut tästä asiasta turpaani julkisuudessa. Näyttää siltä, että joidenkin mielestä kuuluu kansalaisoikeuksiin pörrätä pienessä sievässä liikenteessä.
Kyllösellä ei ole pienintäkään aikomusta tinkiä linjastaan. Alkoholi ei kuulu liikenteeseen ja sillä hyvä.
Myös tekniset apuvälineet tulisi liikenneministerin mielestä ottaa tehokkaaseen käyttöön. Hänen mielestään liikenneturvallisuutta parantavien laitteiden, alkolukosta törmäysvaroittimeen, tulisi tehdä verovapaiksi verovapaita.
Tuore liikenneministeri on laittanut selvitykseen myös toisen kiistanalaisen hankkeen, tienkäyttömaksut.
Niillä olisi Kyllösen mukaan kaksi tavoitetta: ohjata liikennettä sekä kerätä rahaa tieverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen.
Suurista summista ei Kyllösen mukaan ole kysymys, vuositasolla ehkä 100 miljoonasta eurosta.
Hankkeen yhteydessä tehdään autoiluun liittyvien maksujen kokonaistarkastelu. Kokonaiskustannuksia ei haluta lisätä vaan ohjata liikennettä ja liikennekäyttäytymistä liikennepolitiikan tavoitteiden suuntaan.
– Kokonaiskulutasoa ei ole tarkoitus nostaa vaan korvat olemassa olevia veroja ja maksuja.
Selonteko avoin nettikeskustelulle
Kiistanalaisista hankkeista ja muista suunnitelmista saadaan tarkempaa selkoa, kun hallitus tuo huhtikuussa eduskuntaan liikennepoliittisessa selonteon.
Kyllösen mukaan selonteon erityispainotuksia ovat päivittäisen ja arjen liikkumisen sujuvuus, liikenneturvallisuus sekä kestävän kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
– Meiltä odotetaan uusia ajatuksia. Tymäkkä paketti on tulossa, lupaa ministeri.
Kuulemisten ja sidosryhmäkyselyjen lisäksi kansalaisten osallistumismahdollisuuksia laajennetaan sosiaalisen median keinoin. Selonteko on avautunut keskustelulle kansalaisten ja julkisen hallinnon väliseen vuoropuheluun tarkoitetulla Otakantaa.fi -sivustolla.
Kilpailu ei itsetarkoitus
Liikenne- ja viestintäministeriö onnistui budjettiriihessä tinkimään radanpitoon 20 miljoonaa euroa lisää rahaa valtiovarainministeriön esittämän 80 miljoonan euron päälle.
Hallitusneuvotteluissa sovittiin 35 lisämiljoonasta. Loputkin Kyllösen mukaan vielä tulevat vaalikauden loppuun mennessä.
Selonteossa haetaan ratkaisuja myös kaukoliikenteen aikatauluongelmia aiheuttavaan Helsingin ratapihan ahtauteen. Ongelman ydin löytyy ohjausjärjestelmästä, liikennettä ohjaavassa asetinlaitteessa, jonka avulla vaihteet ja opastimet järjestetään oikeisiin asentoihin.
– Asetinlaite on vanhempi kuin vuonna 1971 syntynyt liikenneministeri, mutta huonommassa kunnossa, arvioi Kyllönen.
Kilpailun avaamisesta rautateillä Kyllönen ei ole erityisen innostunut. Ainakaan se ei saa olla hänen mielestään itsetarkoitus. Perustelun mukaan kilpailu ei tuo lisää junavuoroja lähiliikenteeseen vaan siinä jaetaan nykyistä liikennettä.
Kaukoliikenteessä kilpailu ei tule kyseeseen ainakaan ennen vuotta 2019. Siihen asti nykyiset sopimukset ovat voimassa.
Sen sijaan tavaraliikenteessä saattaisi Kyllösen mukaan syntyä lisäliikennettä uusien toimijoiden myötä, jos nämä ryhtyisivät toimimaan lyhyen matkan kuljetuksia. Kovin suurta kiinnostusta ei kuitenkaan ole vielä ilmennyt.
lehti 