Vuoden 2012 jalkapallon EM-kisat järjestetään Ukrainassa. Siellä on kuoltu vastustajan pitäessä jalkapallo-ottelutulosta vääränä ja tappaessa pelaajia ottelun jälkeen.
Jalkapallo saapui Ukrainaan samalla tavalla kuin muuallekin maailmaan. Jalkapallo on lähtöisin Britannian työväenluokasta. Yläluokka pelaa edelleen krikettiä. Britannian merimahti ja kauppalaivaston merimiehet olivat ratkaisevassa roolissa.
Kiovan Dynamo oli alun perin poliisien ja rautatieläisten jalkapallojoukkue, eikä alkuvaiheissa edes kaupungin paras joukkue. Pian pelaajiksi värvättiin muitakin.
Kun Hitlerin Saksa aloitti salamasotansa, Dynamon pelaajat pysyivät kentällä kellon kolmeen asti, pelin oli määrä alkaa viideltä. Molotov varmisti radiossa, että sota oli todella syttynyt ja dynamolaiset ymmärsivät, ettei peliä pelattaisi.
Kiova kukistui 19. syyskuuta 1941. Kaupunki paloi kaikkialta, osittain Stalinin ”poltetun maan taktiikan” takia, osittain saksalaisten kranaattien ja palopommien sytyttämänä.
Urheiluseurat olivat tärkeä osa neuvostoyhteiskuntaa. Niinpä kukaan ei yllättynyt, kun Dynamon stadionista tehtiin evakuointikeskus.
Keväällä 1942 satoja tuhansia ukrainalaisia oli kuollut tauteihin, nälkään ja kylmyyteen. Pakkasta oli pahimmillaan 30 astetta.
Saksalaisten luoman väestörekisterin perusteella ihmiset jaettiin neljään ryhmään, joilla oli kaikilla erilaiset oikeudet. Ilman rekisteripaperia liikkuva voitiin siten ampua ”laillisesti”. Rekisteriä tehosti vielä ulkonaliikkumiskielto.
Stalin käski kiovalaisia vastustamaan saksalaisia kaikin keinoin. Myöhemmin hän määräsi, että petturit oli ammuttava heti tavattaessa. Hitler oli puolestaan julistanut henkilökohtaisesti, että arjalaisen rodun fyysinen ylivertaisuus takaisi voiton kaikilla urheilun aloilla.
Huveja alkuasukkaille
Tilanteen rauhoituttua saksalaisten kannalta voittoisasti eri rintamilla, he päättivät sallia alkuasukkaille erilaisia huveja. Ranskassa kahvilat, baarit ja elokuvateatterit saivat olla auki. Ja Ukrainassa päätettiin sallia jalkapallo-otteluiden järjestäminen.
Mestaruussarja alkoi kesäkuussa 1942. Kolme vuotta oli jo kulunut edellisestä pelikaudesta. Saksalaiset miehittäjät päättivät ottaa kesäurheilukaudesta kaiken kerättävissä olevan propagandahyödyn.
Kiovan entisten Dynamon ja Lokomotivin pelaajista koottu joukkue ilmoittautui Startin nimellä sarjaan. Kaikki pelaajat oli pelastanut johtamaansa leipomoon Zeldor. Hän oli tshekkiläinen, mutta oli onnistunut juonittelemaan itselleen toisen luokan saksalaisen statuksen.
Startin varusteet olivat huonoja. Punaisten pelipaitojen lisäksi muut pelivehkeet olivat tavallisista suorista housuista leikattuja polvihousuja ja työkenkiä.
Joukkue kävi pitkiä keskusteluja siitä, tulisiko sarjaan osallistua vai jättää kokonaan pelaamatta ja kestää kaikki rangaistukset tyynesti. Lopulta he päättivät pelata: ”Meillä ei ole aseita, mutta voimme taistella pelaamalla ja voittamalla vihollisen lippumme värisissä punaisissa paidoissa.”
Voitettuaan useita otteluja Start alkoi olla kuuluisa. Voitot olivat tulleet pienten Ukrainassa olevien maiden joukkueita vastaan, eikä se huolettanut saksalaisia. Tilanne kuinkin muuttui ratkaisevasti 17.7.1942, kun Start voitti saksalaisen sotilasyksikön joukkueen PGS:n 6–0. Start oli nyt ongelma saksalaisille. Voitto oli vihoviimeinen asia saksalaisten kannalta.
Vastarinnan symboli
Saksalaisten alkuperäisenä tavoitteena oli ollut rauhoittaa ukrainalaisia, mutta he olivatkin tulleet luoneeksi palvonnan kohteen, vastarinnan symbolin. Se oli tuhottava mahdollisimman pian. Vangitsemalla ja teloittamalla pelaajista olisi tullut marttyyreita. Joten se ei käynyt päinsä.
Start pelasi saksalaista Flakefieldiä vastaan helpon ottelun ja voitti sen 5–1. Saksalaiset pidensivät pelikautta viikolla ja lisäsivät uuden ottelun. Saksalaiset myös kokosivat parhaan mahdollisen joukkueen, jossa väitettiin olevan myös Luftwaffen miehiä. Lentäjiä siinä oli joitakin, mutta nopeasti päättämänsä ottelun takia saksalaiset eivät saaneet koottua parasta mahdollista joukkuetta jo pelkkien etäisyyksien takia. Saksalaisille uusintaottelun häviäminen oli mahdoton ajatus.
Stadion täyttyi Startin kannattajista. Kaikki istumapaikat oli varattu saksalaisille upseereille. Paikalla oli myös aseistettuja ukrainalaissotilaita koirapartioiden kanssa.
Start joutui pelaamaan aliravittuna ja huonokuntoisena – olihan Kiovassa nälänhätä – hyvin syöneitä saksalaisia vastaan. Sen lisäksi pukukopissa käynyt SS-upseeri vaati heitä tekemään Heil Hitler -tervehdyksen ottelun alussa.
Startin pelaajat käsittivät myös, että saksalainen SS-tuomari ei puuttuisi saksalaisten virheisiin.
Startin pelaajat keskustelivat tervehdyksestä ja tiesivät, että tämän päätöksen seurauksia he joutuisivat kantamaan loppuikänsä. Saksalaiset kajauttivat Heil Hitlerinsä ja yleisö odotti mitä starttilaiset tekisivät. Kannattajat eivät tienneet mitään SS-upseerin virheettömällä venäjällä pukukopissa vaatimasta tervehdyksestä.
Startin pelaajat painoivat päänsä alas. Seurasi pitkä hiljaisuus. Pelaajat nostivat oikean kätensä hitaasti, samanaikaisesti ylös ja sitten löivät kädet rinnalleen huutaen ”Fizkult ura!” (Eläköön urheilukulttuuri!).
Nöyryytys saksalaisille
Pelin alkuvaiheessa saksalaiset potkaisivat Ukrainan huippumaalivahtia Trutsevitsia päähän. Hän menetti tajuntansa useiksi minuuteiksi. Varamaalivahtia ei ollut, joten Trutsevits vaati saada jatkaa peliä. Hän oli kuitenkin jakson loppupuolelle asti sekava. Startin pelaajat olivat raivoissaan maalivahdin tällistä, mutta SS-erotuomari, järkyttyneenä natsitervehdyksestä kieltäytymisestä, ei tehnyt mitään.
Saksalaiset unohtivat pelin aikana usein pallon ja potkivat suoraan starttilaisten suojaamattomiin sääriin. Pian loukkaantuneita oli pitkin kenttää. Ensimmäinen puoliaika päätyi silti Startin johtoon 3–1.
Jälleen pukukopissa vieraili uusi venäjää puhuva SS-upseeri, joka kertoi, ettei Startin kannata edes haaveilla voitosta. Heidän pitäisi sen sijaan miettiä voiton mahdollisia seuraamuksia.
Toisella puoliajalla saksalaiset pelaajat pelkäsivät ukrainalaisyleisön riehakkuutta eivätkä uskaltaneet pelata yhtä raakaa peliä kuin ensimmäisellä puoliajalla. Start jatkoi pelin hallintaa. Pian peli oli 5–3 Startin hyväksi.
Lopulta nuori Klimenko harhautti kaikki saksalaispelaajat ja myös maalivahdin. Hän juoksi yksin kohti tyhjää maalia. Maalilinjalla hän kuitenkin pysäytti pallon, kääntyi kentän suuntaan ja potkaisi pallon pelikentälle, aina puoliviivalle asti.
Se riitti SS-asuiselle erotuomarille. Hän puhalsi pelin päättyneeksi, ennen täyttä aikaa, säästääkseen saksalaiset lisänöyryytyksiltä.
Myytti sankaripelaajista
Start oli lyönyt saksalaisten ylpeyden Ukrainassa kahdesti kolmen päivän sisällä. Ja lopullisen tuhon aiheutti Startin nuorin pelaaja jättämällä loukkaavalla tavalla varman maalin tekemättä. Kaiken huipuksi tämä pelaaja oli puolustaja.
Dynamon ja Lokomotivin yhdistetyn joukkueen Startin pelaajat olivat ukrainalaisten mielestä nyt sankareita, jotka rohkaisivat ihmisiä henkilökohtaisiin sankaritekoihin.
Neuvostomyytti kertoo, että Startin pelaajat pidätettiin välittömästi ja vietiin vankileirille, jossa heidät teloitettiin heti. Peli alettiin pian tuntea ”kuolemanpelinä”.
Kun Neuvostoliitossa syntyi myytti sankaripelaajista, niin Saksassa Göbbels kielsi kaikki kansainväliset jalkapallo-ottelut sekä Saksassa että valloitetuilla alueilla.
Kiovassa oli yli 400 000 asukasta ennen sodan alkua. Viimeisten 25 vuoden aikana kaupunki oli vaihtanut omistajaa viisi kertaa. Taistelujen loputtu kaupunkilaisia oli jäljellä 80 000.
Saksalaismiehityksen aikana Kiovan asukkaista kuoli joka kolmas. Jos huomioidaan nälkään ja Saksassa orjatyöhön menehtyneet, kuoli asukkaista puolet.
Aina kun Dynamon pelaaja nykyisin menee naimisiin, livahtaa hääpari seremonian jälkeen laskemaan kukat teloitettujen pelaajien muistomerkin juurelle Dynamon stadionilla.
uutiskirje 
