Hallituksen käynnistämä kuntarakenneuudistus on saanut lyhyessä ajassa valtavasti huomiota niin mediassa kuin kuntaväenkin keskuudessa. Luonnollisesti myös Vasemmistoliiton luottamushenkilöt ovat osallistuneet keskusteluun, kuten pitääkin. Ongelmana on, että erityisesti julkisuudessa on tehty jo monenlaisia johtopäätöksiä, vaikka mitään hallituksen esitystä ei vielä edes ole.
Hallitusohjelmassa sanotaan näin: ”Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta. Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.”
Hallitusohjelmassa turvataan myös henkilöstön asema muutosprosesseissa. Kainuun maakunnan oman hallintomallin jatkomahdollisuudet selvitetään erikseen. Kaikkien hallituspuolueiden kanta niin sanottuun Kainuun malliin on myönteinen, mutta siihen saattaa liittyä perustuslaillisia ongelmia. Myös kieliryhmien edut turvataan. Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Näin siis hallitusohjelma.
Hallitusohjelmassa turvataan myös henkilöstön asema muutosprosesseissa.
Vasemmistoliitto linjasi jo Paras-hankkeen yhteydessä maaliskuussa 2006 omia kantojaan, jotka edelleen ovat käyttökelpoisia. Puolue asettui jo silloin vahvojen peruskuntien kannalle. Puolue linjasi tuolloin monia asioita, joista osa on myös hallitusohjelmassa.
Nykyisessä keskustelussa pakkoliitos on korostunut turhan vahvasti.
Vasemmistoliitto on aina korostanut vapaaehtoisuuden pohjalta tehtäviä kuntaliitoksia ja vastustaa pakkoliitoksia. Keskustelussa on unohtunut, että pakkoliitokset eivät tällä hetkellä ole edes mahdollisia.
Voimassa oleva kuntajakolaki ei anna mahdollisuutta liittää kuntia yhteen vastoin valtuustojen tahtoa. Tietysti lakia voidaan muuttaa ja asia hoituu tavallisen lainmuutoksen kautta. Perustuslaki ei pakkoliitoksia estä. Voidaan kuitenkin epäillä, onko poliittisia edellytyksiä lakimuutokselle. Kaikissa puolueissa pakkoliitosajatus on kiistanalainen. Voidaan kysyä niinkin, onko pakkoliitoksiin edes tarvetta.
Kuntarakenneuudistus on nyt eräänlaisen perusvalmistelun vaiheessa. Valmisteluun nimetään myös poliittinen työryhmä, joten pelkkänä virkamiesvalmisteluna hanke ei etene. Kun esitys valmistuu, jokainen kunta ja myös jokainen puolue pääsee sanomaan siihen sanansa. Luulen, että silloin se vasta keskustelu alkaakin.
uutiskirje 
