Suomen hallitus kannattaa EU:n komission syyskuussa esittämää finanssisektorilta kannettavaa rahoitusmarkkinaveroa.
Ehdotuksen tavoitteena on muun muassa estää finanssilaitoksia harjoittamasta liian riskipitoista toimintaa, täydentää tulevien kriisien välttämiseen tähtääviä sääntelytoimenpiteitä sekä kerätä lisätuloja julkiseen talouteen.
Ehdotuksen taustalla on myös näkemys siitä, että finanssialan olisi osallistuttava talous- ja finanssikriisin kustannusten kattamiseen.
Veropohja on tarkoitettu hyvin laajaksi. Transaktiossa osapuolena oleva finanssilaitos maksaisi veron sille jäsenvaltiolle, jonka alueelle se on sijoittautunut. Vähimmäisverokanta olisi 0,1 prosenttia vastikkeesta, johdannaissopimuksista kuitenkin 0,01 prosenttia kohde-etuuden arvosta.
Spekulointia vähentämään
Hallitus kannattaa veroa, koska sen avulla saataisiin finanssisektori osallistumaan osaltaan yhteiskunnalliseen vastuuseen. Veron myös uskotaan vähentävän finanssimarkkinoilla tapahtuvaa spekulatiivista toimintaa ja vahvistavan siten finanssimarkkinoiden vakautta. Hallitus pitää tavoitteena rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto mahdollisimman laajasti myös EU:n ulkopuolella.
Komissio arvioi veron tuottavan jäsenvaltioille verotuloja 57 miljardia euroa. Suomen osalta verotuottovaikutus voi olla esimerkiksi 300–600 miljoonaa euroa.
Komissio toisaalta kaavailee rahoitusmarkkinaverosta unionille uutta tulonlähdettä, jolla jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia EU:n talousarvioon voitaisiin pienentää. Suomen maksut EU:lle, määrältään vuonna 2011 arviolta 1 814 miljoonaa euroa, voisivat tällöin alentua Suomesta kertyvää rahoitusmarkkinaveroa enemmän.
lehti 