Näin kommentoi kiihkeänä vellovaa ruokakeskustelua suomalaisen ruokakulttuurin asiantuntija, emerituskokki Jaakko Kolmonen.
Kolmosen oma ruokaympyrä perustuu vanhaan perusruokaan.
– Henkilö, joka on syntynyt 1940-luvulla, on oppinut syömään terveellistä, monipuolista ruokaa. Silloin ei ollut kotkotuksia. Liha oli lihaa ja kala oli kalaa.
Silloin ruokaa säilöttiin talven varalle. Kellarista löytyivät lantut, nauriit, punajuuret, porkkanat ja perunat.
– Perusravintona oli täysjyvävilja. Se oli leipänä ja puurona.
Kun ruoka on ostettava kaupasta, sen pitäisi olla suomalaista ja oman maakunnan tuotantoa. Tämä koskee niin perunoita, leipää kuin lihaakin.
Kaupoista löytyvä liha on Kolmosen mukaan täynnä vettä ja lisäaineita. Kuluttajan kannattaisikin suosisi maakuntansa pieniä teurastamoita.
– Silloin saamme parhaat mahdollista raaka-aineet, koska pieni teurastamo voi ottaa ruhosta kaiken ulos.
Kolmosen yksi valistussarka on ollut juuri ruhon, riistaeläinten ja muiden, nykyistä nuukempi käyttö.
– Monipuolisuus lihassa tarkoittaa sitä, miten lappilainen syö poron koparoista peräsuoleen.
Samaa Kolmonen on opettanut muun muassa hirvimiehille.
– He ovat yllättyneet, miten hyvää ruokaa saa keuhkoista, hirven vasan maksasta, kielestä, sydämestä, munuaisista ja vatsavaipasta.
Maaseudun alasajo sattuu
Kotimaisen suosimista puoltavat myös työllisyysnäkökohdat. Kolmonen on laskenut, että jos jokainen suomalainen vaihtaisi esimerkiksi 20 eurolla kuukaudessa ulkomaisen tuotteen kotimaiseksi, vuoden aikana saataisiin ruokatuotantoon 20 000 uutta työpaikkaa.
Mutta jos nykylinja jatkuu maatalouspolitiikassa, suomalaisen ruuan suosiminen voi olla vaikeaa.
– Maaseudun alasajo tekee niin kipeää! Mistä löytyy 10 vuoden päästä niitä miehiä ja naisia, jotka uhraavat elämänsä maataloudelle ja suomalaisten tuotteiden tuottamiselle, kun työtä ei arvosteta riittävästi, Kolmonen kysyy.
Jaakko Kolmosen ajatuksia ruokakeskustelusta voi lukea enemmän perjantaina 18.11. ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä.
uutiskirje 
