Lähisuhdeväkivalta poikki viranomaisten yhteistyöllä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen poliisin, sosiaaliviranomaisten, terveydenhuollon ja muiden ammattilaisten tiiviillä yhteistyöllä vaikuttaa toimivalta.

Lahdessa, Oulussa ja Helsingin Itäkeskuksessa vuoden ajan kokeiltu MARAK (moniammatillinen riskinarvioinnin kokous) -menetelmää, jossa tarkoituksena on arvioida lähisuhdeväkivallan uusiutumisen riskiä ja parantaa väkivaltaa kokeneen turvallisuutta.

THL:n kehittämispäällikkö Minna Piispa kertoo, että palautteen mukaan MARAK on selvästi lisännyt eri toimijoiden tietämystä toistensa mahdollisuuksista auttaa väkivallan uhria ja siten tehnyt yhteistyötä helpommaksi ja joustavammaksi.

Sosiaalityöntekijät ovat kokeneet uudenlaiset työmenetelmät hyödylliseksi keskusteluavuksi myös niiden asiakkaiden kanssa, jotka eivät kuulu hankkeen piiriin. Joissakin kodeissa tilanne on rauhoittunut jo sen myötä, että asiakkaat ovat huomanneet eri viranomaistahojen vaihtavan tietoja keskenään, esimerkiksi poliisilta saadut faktat ovat helpottaneet sosiaalityöntekijän asiakastapaamisia.

Ajan myötä yhteistyö eri viranomaisten välillä tuo myös säästöjä, kun saman asiakkaan ei tarvitse olla yhteydessä moniin eri tahoihin.

Koko yhteiskunnan vastuutehtävä

Seminaarin pääpuhuja, brittiläisen Standing Together -järjestön toiminnanjohtaja Anthony Wills painotti, että kotiväkivallan ehkäisyn täytyy olla koko yhteiskunnan vastuulla. Willsin mukaan poliisi on avainasemassa, mutta taistelu ei voi olla yksin heidän – kotiväkivaltaa, sen syitä ja vaikutuksia on ymmärrettävä koko julkisella sektorilla ja toimittava tehokkaasti.

Myös poliisiylijohtaja Mikko Paatero nostaa moniammatillisen yhteistyön tärkeimmäksi toimintamuodoksi lähisuhteessa tapahtuvan väkivallan ehkäisyssä ja ongelmien ratkaisussa.

– Varhaisella puuttumisella voidaan estää tilanteita kärjistymästä. Tässä tehtävässä ovat avainasemassa sosiaaliviranomaiset, kouluviranomaiset, terveydenhuoltoviranomaiset ja poliisi, Paatero toteaa.

Poliisiylijohtaja painottaa, että lähisuhdeväkivallan rikosprosessin on tapahduttava nopeasti ja tehokkaasti. Pelkkä rikosoikeudellinen vastuu ei riitä, vaan keskenään hyvin erilaiset tapaukset vaativat myös erilaisia ratkaisukeinoja.

Parhaiden ratkaisujen löytämiseksi tarvitaan moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa jonkinlainen suhde uhrin ja tekijän välillä jatkuu ja yhteisten lasten elämään vaikuttavista olosuhteista tehdään ratkaisuja.

Pahoinpitelyrikokset lisääntyneet

Poliisin tietoon tulleiden pahoinpitelyrikosten määrä on kuluvan vuoden aikana lisääntynyt. Erityisesti naisiin kohdistuneet pahoinpitelyt ovat nousseet yli neljänneksellä viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

– Tilastollinen pahoinpitelyrikosten kasvu voi johtua osittain vuoden alussa voimaan tulleesta lakimuutoksesta, jossa lievä pahoinpitely lähisuhteessa tuli virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

Poliisi on suunnitellut selvitystä lakimuutoksen vaikutuksista ensi vuoden aikana. Perheväkivaltatapauksiksi luokiteltuja kotihälytyksiä on tänä vuonna ollut runsas 1 300 tapausta enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan eli kasvua noin kahdeksan prosenttia.

Väkivaltatapaukset ovat johtaneet rikosilmoitukseen yli puolet useammassa tapauksessa kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tämä viittaisi siihen, että lievän pahoinpitelyn lähisuhteissa muuttuminen virallisen syytteen alaiseksi olisi vaikuttanut rikosilmoitusten määrään.