Hallitus pääsemässä normaaliin lakitehtailuvauhtiin
Eurokriisi, valtiontalouden sopeuttamistoimet, kuntauudistus ja puolustusuudistus takaavat sen, että eduskunnan edessä on kuuma keväistuntokausi. Eduskunnan kevääseen lyö leimansa myös ensi syksyn kunnallisvaalit, joiden lähtökuoppia kaivetaan jo kiivaasti.
Kuntauudistukseen liittyvät lait eivät vielä kevätkaudella eduskuntaan ehdi, mutta monia muita isoja asioita eduskunnan kevään lukujärjestykseen sisältyy.
Hallitus on vasta pääsemässä normaaliin lainsäädäntövauhtiin. Kevätistuntokaudeksi on listattu kaikkiaan 125 hallituksen lakiesitystä. Niiden lisäksi ainakin liikennepolitiikasta on huhtikuussa luvassa laaja selonteko, joka viitoittaa liikennepolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen.
Talouden tiukoissa raameissa valmistelutyön lähtökohtana on ollut, että rahaa laitetaan jatkossa harvempiin uusiin suureen mittaluokan hankkeisiin ja painopistettä siirretään perusväylänpitoon.
Jälleen eurokriisi
Eurokriisi tulee eduskuntaa vastaan monellakin tavalla kevään aikana. Maaliskuussa eduskunta päättää Suomen osalta pysyvän kriisirahaston eli Euroopan vakausmekanismin EVM:n perustamisesta.
Hallitus antaa eduskunnalle esityksen kiireesti heti, kun sopimusneuvottelut EU:ssa on saatu päätöksen.
Jo sitä ennen eduskunta joutuu päättämään väliaikaista kriisirahastoa ERVV:tä koskevasta laista, jolla täsmennetään takausvastuun kokonaismäärää ja rahaston kapasiteetin laajentamista. Lisäksi lain perusteluissa annetaan eduskunnan pyytämät selvitykset vastuiden määräytymisperusteista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä eduskunnan aseman turvaamisesta ERVV:n asioiden käsittelyssä.
Euroalueen kriisinhallintaan liittyy myös Suomen Pankille annettava valtiontakaus Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle myönnettävän lainan vakuudeksi. IMF:n resurssien vahvistamisesta eurokriisin hoitamisen yhteydessä sovittiin EU:n huippukokouksessa Brysselissä joulukuussa.
Yle-laki eduskuntaan
Keväällä eduskunta saa käsiteltäväkseen pitkään valmistelussa olleen uudistuksen Yleisradion rahoituksesta. Pakettiin kuuluu myös esitys uudesta Yleisradioverosta, jolla korvataan nykyinen lupamaksumenettely.
Maalis-huhtikuussa eduskunta saa käsiteltäväkseen puolustusvoimien säätötarpeisiin liittyvän asevelvollisuuslain muutosesityksen, joka lyhentää varusmiespalvelusaikaa 15 vuorokaudella.
Kiireellisesti on tarkoitus säätää ns. työnantajadirektiivi, joka säätää seuraamuksia laittomasti maassa olevien työntekijöiden työnantajille. Laki koskee ns. kolmansista maista eli EU:n ulkopuolelta tulevien henkilöiden työnantajia. Lain kiireellisyys johtuu siitä, että työnantajadirektiivi olisi pitänyt saattaa kansallisesti voimaan jo viime vuoden heinäkuussa.
Kuluttajasuojalakiin laaditaan tiukennusta, joka lisää pikaluottojen sääntelyä.
Puoluelakiin valmistellaan muutosta, joka poistaa EU-oikeuden vastaiseksi todetun kansallisuusrajoitteen puolueen rekisteröinnin yhteydessä.
Lakimuutoksen jälkeen puolueen rekisteröinnin tukemista koskevan kannatuskortin allekirjoittajalta ei edellytetä Suomen kansalaisuutta. Hänen tulee kuitenkin olla äänioikeutettu Suomessa.
Kansalaisten oikeusturvaa kohennusta
Kansalaisten oikeusturvaa hallintoviranomaisten edessä pyritään kohentamaan tiukentamalla asioiden käsittelyn määräaikasäännöksiä.
Mikäli laki hyväksytään hallintoviranomaisen on määriteltävät odotettavissa oleva käsittelyaika käsittelyssään olevalle asialla.
Asianosainen voisi jatkossa tehdä asiastaan viivästysvalituksen, jonka perusteella valitusviranomainen voi asettaa hallintoviranomaiselle määräajan, jonka kuluessa asia on ratkaistava. Valitusviranomainen voi myös asettaa uhkasakon määräajan noudattamisen tehostamiseksi.
Kansalaisten oikeusturvaa halutaan kohentaa myös laajentamalla oikeudenkäynnin viivästymisestä määrättävä hyvitys koskemaan myös yleisiä hallituntotuomioistuimia ja erityistuomioistuimia. Nyt laki koskee vain yleisiä tuomioistuimia.
Valtion varoista määrättävä kohtuullinen hyvitys on Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämä oikeussuojakeino, kun hallintoasiaa koskeva oikeudenkäynti viivästyy.
Harmaa talous esityslistalla
Harmaan talouden torjuntaan liittyvät esitys tilaajavastuulain tiukentamisesta rakennuksilla. Tarkoitus on nostaa laiminlyöntimaksua niissä tapauksissa, kun tilaaja ei ole selvittänyt riittävästi työn suorittajan taustoja.
Nyt laiminlyöntimaksu on enintään 15 000 euroa. Mikäli lakiesitys hyväksytään, laiminlyöntimaksua voidaan määrätä 16 000 – 50 000 euroa.
Harmaan talouden torjunnan maanteillä liittyvät tiukennukset joulukuussa hyväksyttyyn joukkoliikennelakiin ja tavarankuljetuksiin maanteillä.
uutiskirje 
