Etelä-Suomessa on runsaasti biomassoja, jotka mahdollistavat kotimaisen biokaasun käytön liikenteen polttoaineena. Tänä keväänä päättyvässä W-Fuel -tutkimushankkeessa on todettu, että niiden jalostaminen biometaaniksi vähentäisi liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.
Tutkija Saija Rasi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä korostaa, että ympäristöystävällisen kaasuautoilun lisäämiseksi tarvitaan poliittisia päätöksiä. Hankkeen tulosseminaarissa Helsingissä maanantaina puhunut Rasi totesi, että kaasuautokannan kasvattaminen olisi helpointa aloittaa kaupunkien julkisesta liikenteestä ja takseista.
Rasin mukaan Etelä-Suomessa on käyttökelpoisia biomassoja lähes 50 suuren biokaasulaitoksen tarpeisiin. Jo muutama uusi laitos riittäisi siihen, että liikennebiokaasun kysyntä lähtisi käyntiin.
EU:n rahoittamassa W-Fuel -hankkeessa on selvitetty liikennebiokaasun tuotantomahdollisuuksia Turun ja Salon seudulla, Helsingin alueella ja Kymenlaaksossa sekä Harjun ja Lääne-Virun maakunnissa Virossa.
Hankkeen tulosten mukaan alueiden biomassoista saisi yhteensä noin 300 miljoonaa kuutiota biometaania vuodessa. Turun ja Salon seudulla paikallisesti tuotettu biometaani voisi enimmillään kattaa noin viidesosan ja Kymenlaaksossa noin neljäsosan liikenteen polttoaineenkulutuksesta. Helsingin seudulla paikallisesti tuotettu biometaani riittäisi kattamaan noin 5 prosenttia liikenteen polttoaineesta.
Ympäristö hyötyisi kaasuautoilusta
Turun ja Salon seudulla sekä Kymenlaaksossa biometaanin käyttö liikennepolttoaineena vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä yhteensä noin 440 000 tonnia. Päästöt olisivat 35 prosenttia siitä, mitä ne ovat fossiilisilla polttoaineilla, totesi tutkija Kaisa Manninen MTT:stä.
Tällä hetkellä kaasukäyttöisiä autoja on Suomessa vasta 900. W-Fuel -hankkeessa selvitettiin, kuinka monta uutta liikennebiokaasua tuottavaa laitosta tarvittaisiin, jos Etelä-Suomen autokannasta esimerkiksi 1,5 prosenttia olisi kaasukäyttöisiä vuonna 2020.
Laskelmien mukaan Turun ja Salon seudulle riittäisi yksi 7,4 MW:n laitos. Kymenlaaksoon tarvittaisiin yksi 3,8 MW:n laitos, kun lisäksi Heinisuon kaatopaikalta saatava biokaasu ohjattaisiin liikennekäyttöön. Helsinkiin ei tarvitsisi rakentaa yhtään uutta biokaasulaitosta, vaan liikennebiometaanin tarve tulisi katetuksi jo suunnitelmissa olevilla laitoksilla.
Aiheesta enemmän perjantaina 16.3 Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
lehti 