– Huuhkaja huhuilee vielä. Se aloitti jo tammikuussa. Huhtikuussa oli pari viikkoa kireitä pakkasia ja huhuilu taukosi. Viime viikko on ollut tähänastisista paras, kertoo Turun lintutieteellisen yhdistyksen petolintutyöryhmän jäsen Seppo Aspelund.
Lintumiehen mukaan suurin pöllömme huuhkaja ääntelee läpi vuoden, mutta varmimmin sen kuulee lintujen ollessa pariutumassa. Koiras päästää kumean ”huuu-uu”, johon naaras vastaa ”rää´v”.
Pieni varpuspöllö ääntelee Aspelundin mukaan suunnilleen 10. päivään maaliskuuta asti. Sen punatulkun ääntä muistuttavan vihellyksen ”hjuuk” kuulee aamu- ja iltahämärissä joskus toukokuullekin asti.
– Lehtopöllön pesintöjä on ollut todella niukasti Etelä-Suomessa, Aspelund tietää.
Maaliskuu on parasta pöllöjen kuunteluaikaa. Edellä mainittuja sekä tunturi- ja lapinpöllöjä lukuun ottamatta muut pöllöt ovat sulkemassa nokkansa ja siirtymässä pesimispuuhiin, joten nyt on viimeiset hetket höristellä korviaan luonnossa.
Suomessa on kaikkiaan kymmenen pöllölajia. Varpuspöllö on tuskin rastaan kokoinen. Huuhkaja saavuttaa lähes maakotkan koon.
Etelässä huono
pöllövuosi
Etelä-Suomessa on huono pöllövuosi, kun taas Lapissa pöllöjä tapaa tavallista enemmän. Pohjoisen hyvää tulosta selittää runsain metsämyyräkanta 30 vuoteen.
– Lehtopöllöllä on ollut pesintöjä tosi niukasti, kertoo Paraisten Nauvossa ja Korppoossa pääasiallisesti retkeilevä Aspelund.
Sikäläisten asukkaiden kertomukset vahvistavat osaltaan myyräkannan niukkuuden, koska kissat eivät ole tuoneet pyydystämiään myyriä ”näytille”. Etelässä myyriä on verottanut poikkeuksellisen luminen talvi.
Vaikka joillakin alueilla myyriä ei ole ollut lainkaan, pöllöjen suurimittaisilta nälkäkuolemilta on ainakin toistaiseksi vältytty.
Lintuharrastajien BirdLife Suomi odotti kuluvasta vuodesta hyvää pöllökautta Etelä- ja Keski-Suomeen. Toisin kuitenkin kävi.
Edellinen huippukausi sattui vuodelle 2009.
Vastaa
ihmiselle
Pöllöt vastaavat helposti ihmiselle tämän matkiessa niiden kutsuääntä. Hyvät matkijat nauttivat arvostusta lintuharrastajien keskuudessa. Onpa houkuttelussa käytetty apuna kukkopilliäkin.
Aspelundin mukaan Turun Ruissalossa pitää lintuharrastajan olla tarkkana, koska kutsuun vastaaja saattaa olla toinen matkija.
– Parasta mennä paikan päälle tarkastamaan, ettei siellä ole lintumiestä, Aspelund naurahtaa.
Lähde: Lars Imby, Suomen linnut
uutiskirje 
