Vasemmistossa talkoohenkeä
Suomen Kotiseutuliitto on rekisteröinyt 2 363 seurantaloa. Niistä 1 800 on saanut korjausavustusta vuodesta 1978 lähtien.
Valtionavustusta on jaettu kaikkiaan yhteensä noin 53 miljoonaa euroa. Viime aikoina jaettu summa on ollut 1,5 miljoonan euron luokkaa vuodessa.
Vuonna 2004 opetus- ja kulttuuriministeriö luopui jakajan tehtävistä ja antoi ne Suomen Kotiseutuliitolle.
Lausunnot vasemmistotaustaisista korjaushankkeista antavat vasemmistoliittolainen Kansantalojen Liitto ja SDP. Kansan- ja työväentaloille on myönnetty avustuksia kaikkiaan 5,6 ja demarien työväentaloille 13 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliiton 149:stä työväen- ja kansantalosta 137 ja demarien 280 työväentalosta 262 on saanut valtion korjausavustuksia.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana kaikista talkootöistä tehtiin peräti 15 prosenttia työväen- ja kansantaloilla. Osuus on merkittävä, koska työväen- ja kansantalojen osuus on vain kuusi prosenttia kaikista seurantaloista. Demareilla talkootöiden osuus oli sama.
Vasemmistoliittolaiset talot ovat pinta-alaltaan (keskimäärin 500 m²) toiseksi suurimpia VPK-talojen jälkeen. Demarien työväentalot sijoittuvat kolmanneksi.
Työväen- ja kansantalot ovat verrattain nuoria keski-iän ollessa 70 vuotta. Demarien työväentalojen vastaava luku on 89 ja kotiseututalojen 118 vuotta.
Reijo Viiri kertoo, että häntä taidettiin pitää vähän suuruudenhulluna, kun hän ehdotti perinteikkään työväentalon peruskorjausta. Suurin epäluulon aihe oli, mistä rahat.
Aluksi epäilykset näyttivät olevan oikeita. Korjauksiin ei tippunut valtion rahaa.
– Kun laadimme hankesuunnitelman, alkoi rahaa tulla, Viiri kertoo.
– Talo oli sellaisessa kunnossa, että vaihtoehtoina olivat purkaminen tai korjaus.
Lattiat olivat romahtaneet pahimmillaan 20 senttiä. Syynä tähän oli, että taloa kannattelevat kivipilarit olivat sortuneet. Talon hoito oli jäänyt miltei olemattomaksi. Pilarien kivien väliin naputettuja kiiloja ei oltu kiristetty. Aikojen kuluessa ei enää tiedettykään tällaisen hoidon tarpeellisuudesta.
Onneksi katto oli hyvässä kunnossa.
– Ei ollut hometta. Lahoa puuta pystyy aina korjaamaan, mutta home on paha. Oli hyvä lähteä reiraamaan.
Rakennustarpeet pajasta ja ladoista
Pöytyälle perustettiin työväenyhdistys Leisku vuonna 1904. Talon rakentamiseen kerättiin varoja muun muassa arpajaisilla. Vuonna 1906 pääpalkintona oli arvokas kapine, Fiskarsin Kymppi kyntöaura.
Talon rakennusmateriaalina käytettiin kahden riihen ja yhden pajan hirret. Työväentalo oli valmis jo vuonna 1914. Tiloihin saatiin mahtumaan sali, näyttämö, kamari ja keittiö.
Taloa laajennettiin heti vuonna 1947 ja toinen laajennus toteutettiin 1982.
Nyt loppuun saatetun urakan ansiosta talon pinta-ala kasvoi noin 70 neliömetriä. Esiintyjät saivat takahuoneen ja rakennettiin täysin uudet wc-tilat invavessoineen. Taloon pääsee pyörätuolilla.
Viiri laskee koko projektin läpi viemiseen kuluneen puoli miljoonaa euroa. Käyttöä talolle on luvassa jatkossakin. Parhaana vuotena uudistetussa talossa on ollut 250 tapahtumaa.
Talkooilmiö vain Pohjoismaissa
Kotiseutuliiton pääsihteerin Lassi Saressalon mukaan talkoohenki on vankasti pohjoismainen ilmiö.
– Vapaat ihmiset tekevät yhdessä vapaaehtoisesti työtä, Saressalo luonnehtii.
Keski-Eurooppaan talkooperinne ei juurtunut, koska yhteiskunta oli feodaalinen.
Järjestöjen taloilla on ollut alusta lähtien myös aatteellispoliittinen tausta. Venäjän sortokaudella toimi vapaapalokuntia, raittiusyhdistyksiä ja nuorisoseuroja, joiden nimellisten tarkoitusperien lisäksi oli saada Suomelle valtiollinen itsenäisyys.
Laajemmin Reijo Viirin ja 130 muun talkoolaisen urakasta kerrottiin perjantaina 30.3. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
Vasemmistossa talkoohenkeä
Suomen Kotiseutuliitto on rekisteröinyt 2 363 seurantaloa. Niistä 1 800 on saanut korjausavustusta vuodesta 1978 lähtien.
Valtionavustusta on jaettu kaikkiaan yhteensä noin 53 miljoonaa euroa. Viime aikoina jaettu summa on ollut 1,5 miljoonan euron luokkaa vuodessa.
Vuonna 2004 opetus- ja kulttuuriministeriö luopui jakajan tehtävistä ja antoi ne Suomen Kotiseutuliitolle.
Lausunnot vasemmistotaustaisista korjaushankkeista antavat vasemmistoliittolainen Kansantalojen Liitto ja SDP. Kansan- ja työväentaloille on myönnetty avustuksia kaikkiaan 5,6 ja demarien työväentaloille 13 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliiton 149:stä työväen- ja kansantalosta 137 ja demarien 280 työväentalosta 262 on saanut valtion korjausavustuksia.
Viimeisten kymmenen vuoden aikana kaikista talkootöistä tehtiin peräti 15 prosenttia työväen- ja kansantaloilla. Osuus on merkittävä, koska työväen- ja kansantalojen osuus on vain kuusi prosenttia kaikista seurantaloista. Demareilla talkootöiden osuus oli sama.
Vasemmistoliittolaiset talot ovat pinta-alaltaan (keskimäärin 500 m²) toiseksi suurimpia VPK-talojen jälkeen. Demarien työväentalot sijoittuvat kolmanneksi.
Työväen- ja kansantalot ovat verrattain nuoria keski-iän ollessa 70 vuotta. Demarien työväentalojen vastaava luku on 89 ja kotiseututalojen 118 vuotta.
lehti 