Ari Hirvonen lähtee siitä, että Euroopan olisi kyettävä tekemään välinsä selviksi romaneja laillisin ja laittomin keinoin alistavan ja syrjivän historiansa kanssa.
Vastuu ei kuulu vain poliitikoille, oikeusistuinten tuomareille ja muille virranomaisille. Se on kaikkien eurooppalaisten asia. Hirvonen kertoo näkemyksensä keskiviikkona julkaistussa teoksessa Huomio! Romaneja tiellä.
Jotta Euroopan unioni toimisi perustavien arvojensa mukaisesti olisi sen ja sen jäsenvaltioiden tunnustettava romanit olennaiseksi osaksi omaa menneisyyttään, nykyisyyttään ja tulevaisuuteen.
Tämän pitäisi Hirvosen mielestä olla selvää, koska nimenomaan romanit ovat todellisia unionin kansalaisia, kansallisvaltioon sitoutumattomia eurooppalaisia, joissa vapaan liikkuvuuden periaate on ruumiillistunut satojen vuosien ajan.
Hirvonen vaatii Euroopan romaneille yhdenvertaiset poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet muiden maiden kansalaisten kanssa. Yhdenvertaisuuden vaatimus ja syrjimättömyyskielto kieltää kaikenlaisen romanien syrjinnän.
Sen ajan siis pitäisi olla Euroopassa ohi, eikä EU:n jäsenvaltioissa pitäisi voida rajoittaa, tarkkailla tai kontrolloida romanien liikkumista ja oleskelua.
Syrjäytymisen noidankehä
Todellisuus kuitenkin on, että romaneihin suhtaudutaan Euroopassa kaikista hienoista periaatteista huolimatta ”sisäisinä ulkopuolisina”. Heitä eivät todellisuudessa koske unionin kansalaisille kuuluvat perusoikeudet, eivät edes ihmisoikeudet. Heitä syrjitään yhtä hyvin lainsäädännön kuin viranomaistoiminnan keinoin.
Romanien kohtelu on EU:ssa myönnetty monissa raporteissa ja lausunnoissa. Ihmisoikeuskomissaari Viviane Reding on todennut heidän asemansa olevan koko Euroopan yhteinen häpeä. Komission tuoreen raportin mukaan romanit kärsivät rasismista.
Rasistinen väkivalta romaneja kohtaan on lisääntynyt ja monissa maissa he ovat joutuneet vihapuheiden kohteeksi. Poliitikkojen ja mielipidejohtajien rasistinen retoriikka on lisääntynyt. Ennakkoluuloja pidetään yllä viranomaisten lausunnoissa ja tiedotusvälineissä.
Kaikki tämä on ollut omiaan viemään romanit heikko-osaisuuden, ulossulkemisen, erottelun ja syrjäytymisen noidankehään.
Historiasta arjen kuvaukseen
Huomio! Romaneja tiellä -kirjaan on koottu Suomeen Romaniasta ja Bulgariasta tulleisiin romaneihin tutustuneiden kansalaisaktiivien ja alan tutkijoiden kirjoituksia. Niissä kuvataan monipuolisesti arjen olosuhteita ja historiaa. Kirja sisältää myös analyysejä romanivähemmistöön suhtautumisesta koko Euroopassa.
Parikymmentä vuotta romanien kanssa kenttätyötä tehnyt vapaa tutkija Airi Markkanen luo lukijalle lähikuvaa romanikerjäläisistä ihmisinä. Hän kertoo erityisesti romaninaisten elämästä ja välittää heidän kertomuksiaan arjesta Helsingin kaduilla.
Markkanen kuvaa kohtaamansa romanit ystävällisiksi ihmisiksi, joihin on helppo luoda yhteydet. Hän paheksuu tiedotusvälineiden lyömää rikollisleimaa.
Helsingissä kerjäävät romanit kerjäävät elääkseen, korostaa Markkanen. Heidän työpäivänsä ovat pidentyneet, mutta päivätienestit pienentyneet. Kun se vuosina 2008–2009 oli noin 20 euroa, saattaa se tänä vuonna jäädä 10 euroon.
Airi Markkanen–Heini Puurunen–Aino Saarinen (Toim.): Huomio! Romaneja tiellä. Like 2012
uutiskirje 
