Jatkossakin Yhteiskunnallisten opistojen teemat ja puhujat kiertävät maata, ja yhteisiä sisältöjä pyritään nostamaan selvemmin esiin valtakunnallisella yhteistyöllä. Yhteistyöstä keskusteltiin Tampereen Sosiaalifoorumin yhteydessä 16.5. pidetyssä opistojen verkostotapaamisessa.
Yhteiskunnallisten opistojen yhteistyö alkoi ennen kuin siitä on varsinaisesti sovittukaan. Tampereen Sosiaalifoorumin yhteydessä pidetty yhteiskunnallisten opistojen verkostotapaaminen sopi aloitteesta, jolla yhteisistä toiminnan tavoitteista.
Tätä ennakoiden Vasemmistonaiset toivat 21.5 Jyväskylään hieman aikaisemmin keväällä Helsingin yhteiskunnallisen opiston järjestämän keskustelutilaisuuden ”Hyvinvointivaltio – turvaa vai kontrollia”. Alustajina olivat hyvinvointivaltion synnystä väitellyt Päivi Uljas ja tutkija Leena Eräsaari, puhetta johti kansanedustaja Eila Tiainen.
Yhteiskunnalliselle keskustelulle on selvä tilaus. Hyvinvointivaltio, sen synty ja purkaminen keskustelutti täpötäydessä Jyväskylässä Nikolainkulman salissa lähes kolme tuntia. Tilaisuuden yleisö osoitti että asia kiinnosti sekä naisia että miehiä. Osallistujia oli opiskelijoista eläkeikäisiin.
Hyvinvointivaltiota on pidetty vasemmiston taistelujen merkittävänä saavutuksena ja osoituksena laajojen piirien yhteistoiminnasta yli puoluerajojen. Tilaisuudessa kysyttiin, miksi ja millaisen hyvinvointivaltion vasemmisto halusi, ja kannattaako, tai voiko hyvinvointivaltiota puolustaa.
Radikalismi nousee – niin myös tarve keskusteluille
Uljas kuvasi alustuksessaan, kuinka hyvinvointivaltion syntyyn vaikuttivat vanhan yhteiskunnan murros sekä kaupungissa että maaseudulla. Uudistusten läpimenoon vaikuttivat vallitsevat arvot ja asenteet sekä uudet tarpeet, jotka yhdistivät sekä kaupunkityöväestön että maalaisväestön intressit.
Hyvinvointivaltio ei syntynyt hallinnon vaan kansalaisliikkeiden joukkovoimalla. Muutokset ovat siis mahdollisia, ja joukkojen yhteistyötä on yli puoluerajojenkin ”– ne vain tuppaavat unohtumaan”, kuten Uljas toteaa.
Eräsaari avasi omassa esityksessään yhteiskunnan tarjoamien palveluiden murtumista ja murtamista, ja hyvinvointivaltion kriisiytymisen prosesseja. Illan juontanut Tiainen puhutti yleisöstä niin muistelmia siirtotyömaiden ”kommunistikouluista” kuin nykypäivän kokemuksia. Kuntatalouksien kurjistuessa kohdennetut tuet ovat muuttuneet kuntalaisille tukiviidakoksi. Tiukkojen säästövaatimusten edessä päädytään tekemään jopa laittomia päätöksiä, jotta alimitoitetut budjetit pysyisivät raameissaan.
Yleisen kehittämisintoilun nähtiin vievän leijonanosan hoiva- ja sosiaalityöhön käytössä olevasta ajasta. Pohdintaa käytiin siitä, onko hyvinvointiyhteiskunta ohi vai edelleenkin periaatteessa toimintakelpoinen. Ay-liikkeiden rooli nousi toistuvasti esiin. Uljas korosti, että radikalismi on nousussa sekä työpaikoilla että nuorten keskuudessa. Hän peräänkuulutti nopeaa reagointia ja julkista keskustelua. Uudistukset menevät läpi, jos ne nähdään laajoille joukoille tarpeellisiksi.
Syvältä! Kenet voin haastaa oikeuteen?
Maanantain hyvinvointivaltiokeskustelu jatkui paikallisin teemoin tiistaina 22.5. Tällöin pidettiin Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston Syvältä! -luentosarjan kevään viimeinen osa. Perusturvalautakunnan puheenjohtaja Riitta Mäkinen avasi tilaisuuden johdattamalla kuulijat perusturvan terminologiaan ja päätöksentekoprosesseihin.
Keskustelussa oli investointien vuoksi rajusti velkaantunut Jyväskylä. Kaupungin terveydenhuollon alibudjetoinnista on tullut taktinen strategia. Virkamiehet eivät voi tehdä päätöksiä vastoin virkavastuuta. Tämän testaaminen lakituvassa olisi Mäkisen mukaan ilmeisesti erittäin vaikeaa.
Kommentaattori, tutkija Mikko Jakonen sitoi paikallisen kuntatalouden globaaleihin ja kansallisiin poliittisiin päätöksenteon perusteisiin. Yksityisiä palveluja tuetaan ideologisista syistä, vaikka ne ovat kalliimpia kuntasektorille.
Jakonen kysyi, eikö valtuustojen tulisi mennä lakkoon. Vastuullisten tulisi kieltäytyä tekemästä lainvastaisista päätöksistä. Sen sijaan tulisi esittää proaktiivisia toimia. Esimerkiksi poikkeuksellisen suuren työttömyyden Jyväskylässä voisi hyvin syin esittää perustulokokeilua.
Yhteiskunnallisten opistojen verkosto käyttöön
Nikolainkulman keskustelutilaisuutta voi pitää yhteiskunnallisten opistojen yhteistyön tiivistämisen alkuna. Asiasta keskusteltiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta Tampereella pidetyn Sosiaalifoorumin yhteydessä.
Foorumi piti sisällään muun ohjelman lisäksi myös suomalaisten Yhteiskunnallisten opistojen järjestäjien verkostotapaamisen, jossa Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yhteiskunnallisten opistojen aktiivit pohtivat toiminnan kehittämistä. Tapaamisessa päätettiin muun muassa viedä eteenpäin aloitetta opistojen yleisötilaisuuksien yhteisestä teemasta ja luennoitsijavaihdoista. Yhteiskunnalliset opistot tarjoavat joustavasti foorumeita ajankohtaiselle keskustelulle.
Itsenäisesti toimivien opistojen toimintaa tukevat sekä Kansan Sivistystyön liitto (KSL) ja esimerkiksi Jyväskylässä Jyväskylän Seudun Sivistystyö (JSS). Samoin organisaatiot ovat vaihtelevat. Yhteistä kaikille opistoille on, että niiden puitteissa ja tukemana voidaan pitää keskustelutilaisuuksia, järjestää kursseja ja opintopiirejä, tarvittaessa nopeastikin.
Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston järjestämä Syvältä! luentosarjan tilaisuudet ovat vetäneet kulttimainetta nauttivan Baari Vakiopaineen alakerran täyteen vuodesta 2010. Tilaisuudet voi kuunnella suorana Radio Hearin kautta tai ladata jälkikäteen (http://www.hear.fi/dl/jyo/) Jyväskylän yhteiskunnallisen opiston sivuilta.
Teemoina keväällä 2012 ovat olleet Occupy Finland: uutta demokratiaa suoraan kadulta, Kreikan konkurssi, budjettiriihi, talouskurisopimus ja austerity-politiikka sekä Jyväskylän peruspalvelukatastrofi – poliittinen päätöksenteko, kuntatalous ja palvelujärjestelmä. Puhujina ovat olleet eri alojen asiantuntijat.
Tapahtumat järjestetään yhteistyössä Kansan Sivistystyön Liiton kanssa. Lisäksi opisto järjestää mm. Keski-Suomen Kirjailijatalolla kuukausittain yhteiskunnallisen kirjallisuuden lukupiiriä.
lehti 