Kaupunkikulttuuria joutomaalle

Hukkatila-yhdistys järjestää rantatontilla kulttuuritapahtumia ja innostaa kaupunkilaisia keksimään itse lisää.

Lähivuosina Näsijärven rannassa on käynnistymässä mittavat rakennustyöt, mikäli tunnelia ja kerrostaloja koskevat hankkeet toteutuvat. Mutta tänä kesänä YIT antoi omistamansa rantakaistan Hukkatila ry:n käyttöön.

Tänään rantakaistalla on vielä hiljaista, mutta lähipäivinä tontilla alkaa tapahtua. Sinne tuodaan viljelyä varten multaa ja säkkejä, skeittiramppi ja merikontteja esiintymislavaa ja kahvilaa varten.

Kaikille avoin

Luvassa on muun muassa musiikki-iltamia, tanssiaisia, skeittitapahtumia, ulkoilmaelokuvia, polkupyörän korjausta, suuria multasäkkejä viherpeukaloille. Ja tilaisuuksiin on kaikille vapaa pääsy.

– Ainakin tätä ja sitten kaikkea muuta, mitä ihmiset keksivät. Jutun ydin on juuri se, että ihmiset tekevät itse eivätkä ole vain vastaanottajina, sanoo Mikko Kyrönviita, joka on yksi Hukkatila-yhdistyksen puuhamiehistä.

Yhdistys on saanut Kesäsiirtola-hankettaan varten Tampereen kaupungin kulttuuritoimelta tuotantotukea. Sillä yhdistys kustantaa Kesäsiirtolan kontit ja yleisövessat, mutta kuluja kesän toiminnasta riittää.

Ensi lauantaina yhdistys järjestää Kesäsiirtolan kannatusjuhlat. Kesäsiirtola avaa virallisesti ovensa juhannustansseilla.

Tyhjä tontti käyttöön

Paasikiven-Kekkosen tieltä on esteetön näköala Näsijärvelle Särkännimen ja Lapinniemen välisellä kaistalla. Tien ja järven välissä oleva rantakaista on joutotilaa, jossa bongaillaan lintuja ja ulkoilutetaan koiria.

– Kaupunkilaiset ovat siis jo löytäneet tämän lähes keskellä kaupunkia olevan rantatontin. Uutta onkin vain se, että yhdistys yrittää nyt innostaa kaupunkilaisia käyttämään julkista rantatilaa aktiivisemmin hyödykseen, Kyrönviita sanoo.

Hukkatila-yhdistys ei projektillaan ota mitenkään kantaa alueen rakennushankkeisiin.

– Henkilökohtaisesti kukin saa tietysti olla mitä mieltä haluaa, mutta yhdistyksellä tässä on kantavana ajatuksena se, että tontti on nyt tyhjillään. Parempi siis, että siinä nyt järjestetään jotain kuin että ei järjestettäisi.

Kaupungista parempi paikka

Vuosi sitten perustetun Hukkatila-yhdistyksen tavoitteena on kehittää kaupunkikulttuuria ja -tilaa.

– Ajatuksena on, että kaupungista tulee parempi paikka, kun otetaan jouto- ja hukkatilatkin käyttöön, sanoo Kyrönviita, joka on yksi perustajajäsenistä.

Yhdistyksen viisihenkiseen ydinjoukkoon kuuluu Kyrönviidan lisäksi Liina Luoma, Heini Ylijoki, Heidi Kervinen ja Nina Kulo.

He arvioivat, että hankkeen eteen on jo nyt kukin tehnyt satoja tunteja töitä. Heillä on monta painavaa syytä tähän mittavaan talkootyöhön. Luoman mukaan esimerkiksi se, että omatoimisesti tapahtumista saadaan enemmän tekijöidensä näköisiä.

– Ja haluamme osoittaa, että omalla toiminnalla voi jättää jäljen kaupunkiympäristöön, sanoo Kulo.

Ylijoki pitää tärkeänä vaikuttamista päättäjien suuntaan.

– Toivottavasti voimme edesauttaa sitä, että tällaisten tilaisuuksien järjestäminen ja tilojen käyttö helpottuu jatkossa, sanoo Kervinen.

Kesäsiirtola-projekti on näyttänyt tekijöilleen, miten monenlaista byrokratiaa ja kontrollia kaupunkitilan käyttöön ja tilaisuuksien järjestämiseen liittyy.

– Edellytyksiä itse tekemiselle tulisi parantaa. Nyt valvonnalla on liian suuri rooli, sanoo Kyrönviita.

Julkiset tilat elinehto

Keskustelu julkisesta tilasta käy parhaillaan vilkkaana. Huolena on julkisten tilojen jatkuva väheneminen.

– Julkisten tilojen pitäisi olla kaikkien käytössä eikä niitä saisi varata vain tiettyihin toimintoihin, esimerkiksi kaupallisiin toimintoihin, jolloin oleskelu kielletään siltä, joka ei kuluta.

Julkiset tilat ovat Kyrönviidan mukaan kaupunkien menestymisen elinehto.

– On tärkeää luoda puitteita sille, että ihmisillä itsellään olisi mahdollisuuksia järjestää erilaisia tilaisuuksia tai ihan vain oleilla julkisissa tiloissa. Tästä viime kädessä syntyy se fiilis, että millainen, miten viihtyisä jokin kaupunki on.

Julkisten ja muidenkin tilojen käyttö liittyy Kyrönviidan mukaan kokonaisvaltaisempaan elämäntapojen muutokseen, josta kertovat esimerkiksi erilaiset teemapäivät, korttelijuhlat ja polkupyöräilyn suosion kasvu.