Suomalaiset pakolaisjärjestöt haluavat kiinnittää huomion pakolaisuuden pitkittymiseen ja perheenyhdistämislainsäädännön epäkohtiin.
– Eri puolilla maailmaa on yhä suurempi määrä nuoria, jotka ovat eläneet koko elämänsä pakolaisleireillä, muistuttaa Suomen Pakolaisavun toiminnanjohtaja Kim Remitz.
YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n rekisteröimistä pakolaisista kolme neljäsosaa on elänyt maanpaossa vähintään viisi vuotta.
Suomen pakolaiskiintiöön jo valitut joutuvat myös odottamaan vuosia Suomeen saapumista. Vaikka Suomi on sitoutunut ottamaan 750 kiintiöpakolaista vuodessa, sitoumusta ei ole pidetty, sillä kunnat eivät ota pakolaisia vastaan riittävästi.
– Vetoamme kuntien päättäjiin, jotta he avaisivat ovensa pakolaisille. Tällä hetkellä ihmisten elämästä menee leireillä vuosia hukkaan, ja kotoutuminen Suomeen hidastuu, Remitz sanoo.
Perheenyhdistämistä pidetään edellytyksenä kotoutumiselle. Viimeaikaisten tiukennusten vuoksi hakemusmäärät ovat romahtaneet ja kielteisiä perheenyhdistämispäätöksiä tehdään erittäin paljon.
– Nykyisin pelkän hakemuksen vireille laittaminen on lähes mahdotonta, kertoo Pakolaisneuvonta ry:n lakimies Pauliina Ratilainen.
Ratilaisen mukaan jo tehdyt kiristykset ovat kohdistuneet erityisen kohtuuttomasti lapsiin.
– Perhe-elämän suoja on kuitenkin perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattu oikeus, hän muistuttaa.
Vuoden 2011 aikana 4,3 miljoonaa ihmistä joutui pakenemaan kodistaan konfliktin tai vainon vuoksi. Heistä 800 000 pakeni toiseen maahan ja 3,5 miljoonaa oli maansisäisiä pakolaisia.
Keskiviikkona 20.6. vietetään YK:n kansainvälistä pakolaispäivää.
uutiskirje 
