– Jos eläkeindeksejä ei korjata, jatkuu eläkkeiden jälkeenjääneisyys suhteessa muihin ansioihin, arvioi Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö.
Kivistön mukaan nykymenolla eläke uhkaa kutistua vain 40 prosenttiin palkasta.
Kivistö puhui indeksien korjaamisesta järjestönsä Kaakkois-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Savon aluejärjestön yhteisessä kesäjuhlassa Luumäen Risulahdessa keskiviikkona. Kivistö kertoi, että suurimpien eläkeläisjärjestöjen yhteinen edunvalvontajärjestö EETU ry vaatii korjausta erityisesti pientä ja keskisuurta työeläkettä saavien indeksiturvaan.
TEL-indeksin ostovoima jumissa
– Vuodesta 1995 lähtien alkaneen kymmenvuotiskauden aikana työeläke nousi reaalisesti keskimäärin 0,5 prosenttia vuodessa, kun ansiotason vuositason nousu oli keskimäärin 2,2 prosenttia. Sen jälkeen työeläkeindeksi ei ole reaalisesti eli ostovoimaltaan noussut lainkaan, kun ansiotason reaalinousu on ollut keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa, Kivistö totesi.
Pitkällä tähtäimellä kehitys johtaa Kivistön mukaan siihen, että eläke, joka alkuun on ollut 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta palkasta, on 20 eläkevuoden jälkeen vain 40 prosenttia vastaavasta palkasta.
Laaja työryhmä hakee ratkaisua
Ratkaisua niin sanotun taitetun indeksin aiheuttamiin ongelmiin on haettu poikkeuksellisen suuressa työryhmässä, jonka sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa. Mukana on kolme eläkeläisjärjestöjen edustajaa, kaksi heistä EETUsta. Aikaa työryhmällä on esitysten tekoon tämän vuoden loppuun.
Mitoitus puuttuu vanhuspalvelulaista
Kivistö arvioi puheessaan myös luonnosta vanhuspalvelulaiksi. Hän totesi sen sisältävän monia myönteisiä hoitohenkilökuntaa koskevia ohjeita aikaisempaan luonnokseen verrattuna. Jos näitä normeja noudatetaan, olisi hoitoa tarvitsevalla ikäihmisellä käytössään monipuolisesti asiantunteva hoitohenkilökunta.
– Yksi vanhuspalvelujen suurimmista ongelmista on se, että ministeriön suositusta henkilöstömitoituksesta ei ole noudatettu. Ongelman toistuva esiintyminen eri puolilla maata osoittaa, että tarvitaan suositusta vahvempi normi turvaamaan henkilökunnan riittävyys.
– Uudessakaan luonnoksessa vanhuspalvelulaiksi ei mitoitusta esitetä. Sen sijaan esitetään, että hallitus saisi valtuudet säätää asiasta ministeriön antamalla asetuksella, jos se osoittautuu välttämättömäksi. Välttämättömyytensä tällainen normi on jo osoittanut eikä asia ole korjaantunut ministeriötason toimenpitein. Siksi selvintä olisi, että asiasta säädettäisiin tulevassa laissa, niin kuin Eläkeläisliittojen edunvalvontajärjestö EETU ry lausunnossaan toteaa, Kivistö sanoi.
lehti 