Suomalaisyleisölle riittää jännitettävää EM-kilpailujen päätöspäiviksikin. Isännät ovat käyttäneet mahdollisuuksiaan hyväksi ja varsinkin sunnuntaille on sijoitettu lajeja, joissa suomalaisurheilijoilla on laskettu olevan menestymismahdollisuuksia.
Sellainen laji on pituushyppy, jonka kausitilastossa Roni Ollikainen, 22, sijoittuu hyväksytyissä olosuhteissa ponkaisemallaan 805-tuloksella EM-kilpailun ilmoittautuneiden joukossa sijalle 15. Vain 0,2 sekuntimetriä liian kovassa myötätuulessa juuri kisojen alla pituuskarnevaaleissa Jämsässä hyppäämänsä tulos 832 tekee helsinkiläisnuorukaisesta kuitenkin mitalisuosikin. Tuo tulos on maailmantilastossa kolmas.
Greg Rutherford on hypännyt tilastokelpoisessa tuulessa maansa ennätyksen 835 ja Bahaman Raymond Higgs Ollikaisen tapaan liian kovassa myötätuulessa 836. Britti Rutherford ei kilpaile Helsingissä.
Helsingissä hyppäävien kärki on tasainen. 805-tasosta erottuu siinä vain kolme hyppääjää. Saksan Sebastian Bayer johtaa tilasto tuloksella 825, Viisi senttiä vähemmän ovat hypänneet Armenian Arsen Sargsyan ja Saksan Alyn Camara. Bayer on hyppääjä, joka kohahdutti maailmaa sisäratojen MM-kilpailussa Istanbulissa liitämällä tulokseen 871.
Suomen pituushypyn tasosta kertoo se, että lajiin osallistuvat EM-kisoissa Ollikaisen lisäksi Tommi Evilä ja Mikko Kivinen.
Seuraava ykkösurheilija?
Ei ole ollenkaan väärin nostattaa toiveita siitä, että Ollikainen tekee viikonloppuna vähintään evilät. Evilähän pelasti yllätyspronssillaan suomalaisen yleisurheilun samalla areenalla vuoden 2005 MM-kisoissa. Nähtäväksi jää, saako hän sunnuntaina itse olla hiekkakasan vieressä seuraamassa, kuinka maan ykköskengurun viitta vaihtaa omistajaa.
Helsingin Kisa-Veikkoja edustavan Ollikaisen hirmuhyppy Jämsässä on Suomen kaikkien aikojen kolmanneksi paras. Tommi Evilä hyppäsi vuonna 2007 Göteborgissa Ruotsi-maaottelussa 3,8 sekuntimetrin myötätuulessa 841. Jarmo Kärnä ponkaisi 1989 Riiassa 2,7 sekuntimetrin myötätuulessa 834. Suomen ennätys on Evilän 2008 ja 2010 hyppäämä 822.
Nyt hehkutetaankin jo Ollikaisen nousevan kymmenluvun suomalaisurheilijaksi. Hän ei ole loistanut nuorten sarjoissa, paljolti siksi, että hyvät ominaisuuden synnyinlahjakseen saaneen nuorukaisen kehitystä hidastivat lukuisat loukkaantumiset. Lajin rajuus on kokemuksen karttuessa otettu valmennuksessa oikealla tavalla huomioon, joten Ollikaiseen asetetut toiveet ovat nyt aikaisempaa varmemmalla pohjalla.
Nähtäväksi jää puolustetaanko isäntämaan värejä viikonvaihteessa pituushypyn lisäksi muilla suorituspaikoilla.
Tommi Hartosen SE-tuloksen 20,47 lyöminen takaisi varmasti Jonathan Åstrandille finaalipaikan 200 metrillä.
Jospa pohkeensa moukarikarsinnassa loukanneen Olli-Pekka Karjalaisen lajitoveri Merja Korpelakin yltäisi vähintään samaan kuin kaksi vuotta sitten, jolloin sijoituksensa oli EM-kisoissa kahdeksas.
Odotuksia on paljon sälytetty myös seiväshyppääjien harteille. Jere Bergius ja Eemeli Salomäki kuuluvat tasaiseen joukkoon, joka kärkkyy pistesijoille Ranskan Renaud Lavillenien ja saksalaissuosikkien jälkeen.
uutiskirje 
