Venäjän vienti kasvaa hitaasti
Viime vuonna Venäjän kauppa oli Suomelle raskaasti alijäämäistä, osin öljyn hinnannousun takia. Tuonnin arvo oli 11 miljardia euroa, viennin 5,3 miljardia.
Vienti kasvoi edellisvuodesta, mutta vuoden 2008 tasoon eli 7,5 miljardiin on yhä matkaa. Suunta on ollut sama myös tänä vuonna.
Tullin tilastojen mukaan Suomesta viedään Venäjälle eniten kemiallisia aineita ja tuotteita, teollisuuden koneita ja moottoreita sekä sähkökoneita ja laitteita. Nämä tuoteryhmät kattavat viennistä noin puolet.
Venäjältä tuodaan lähinnä öljyä ja öljytuotteita, kaasua, sähköä ja kemianteollisuuden tuotteita. Näiden osuus on noin 85 prosenttia, jo pelkästään öljyn ja öljytuotteiden osuus on 63 prosenttia.
Venäjä on Suomen tärkein tuontimaa ja kolmanneksi tärkein vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen. (BS/UP)
”WTO-jäsenyydellä on suuri psykologinen vaikutus”
Monipolvinen byrokratia rajaliikenteessä helpottuu ajan kanssa ja riitely puutavaratulleista jää historiaan, kun Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa astuu voimaan.
Venäjän parlamentti, duuma, hyväksyi WTO-jäsenyyden viime viikolla. Neuvottelut kestivät ennätyspitkään eli 18 vuotta. Jäsenyys on presidentti Vladimir Putinin sinettiä vaille valmis.
– Putin on ollut henkilökohtaisesti edistämässä Venäjän jäsenyyttä Maailman kauppajärjestössä. Tämä on Venäjälle psykologisesti suuri askel, sanoo Suomalais-Venäläisen Kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri.
Konkreettiset tulokset näkyvät kuitenkin vasta vuosien päästä.
– Vaikka jäsenyys vahvistettaisiin heti, elokuun ensimmäisenä kauppa ei muutu.
WTO-sopimus asettaa kaikille jäsenmaille yhtenäiset pelisäännöt, muun muassa tiedotuksen ja erilaisten standardien osalta.
– Siinä suhteessa sopimus on hyvä, ettei leikitä eri säännöillä, Tiri toteaa.
Pitkät ylimenokaudet
Siirtymäajoista ennakoidaan kuitenkin pitkiä, sillä venäläiset haluavat suojella maatalouttaan ja koneteollisuuttaan. Joillekin tuoteryhmille on luvassa jopa seitsemän vuoden ylimenokausi.
– Sekin on auki, hakeeko Venäjä vielä lykkäyksiä esimerkiksi omien maataloustukiensa tai maatalouskoneiden tukien suhteen. Sikäläiset lobbausorganisaatiot toimivat varmasti tukien jatkamiseksi, Tiri kertoo.
Henkilöautojen, maatalouskoneiden, sähkölaitteiden, kemikaalien ja elintarvikkeiden vienti Venäjälle on kasvussa. Tullien aleneminen helpottaisi vientiä entisestään.
– Pitkällä aikavälillä tuontitullit Venäjälle laskevat, joissakin tuoteryhmissä enemmän, joissakin vähemmän tai ne poistuvat kokonaan, Tiri toteaa.
Suomalaisille on vielä tilaa
Suomalaisilla yrityksillä on hyvät asemat Luoteis-Venäjällä, muun muassa Pietarissa ja sen ympäristössä. Tulevaisuus riippuu Tirin mukaan paljolti venäläisistä pankeista. Lainat ovat olleet tiukassa ja korot korkeita.
– Tähän saakka venäläiset yritykset ovat pitkälti lainoittaneet hankintansa omista kassoistaan. Suuret yritykset ovat voineet ottaa lainaa hankintoihinsa ulkomailta. Julkista rahoitusta on vaikea saada.
Tiri arvioi, että Venäjän kaupan näkymät ovat tällä hetkellä huomattavasti paremmat kuin Keski-Euroopan.
– Raaka-aineomavaraisuus takaa, että Venäjä pystyy maksamaan laskunsa.
Luoteis-Venäjällä on potentiaalisia kauppa- ja yhteistyökumppaneita. Pietarinkin alueella on yrityksiä, joissa suomalaisia ei tunneta.
– Tilaa on, varsinkin kehittyvillä toimialoilla ja palvelusektorilla, erityisesti yrityspalvelusektorilla, Tiri kertoo.
Venäjän vienti kasvaa hitaasti
Viime vuonna Venäjän kauppa oli Suomelle raskaasti alijäämäistä, osin öljyn hinnannousun takia. Tuonnin arvo oli 11 miljardia euroa, viennin 5,3 miljardia.
Vienti kasvoi edellisvuodesta, mutta vuoden 2008 tasoon eli 7,5 miljardiin on yhä matkaa. Suunta on ollut sama myös tänä vuonna.
Tullin tilastojen mukaan Suomesta viedään Venäjälle eniten kemiallisia aineita ja tuotteita, teollisuuden koneita ja moottoreita sekä sähkökoneita ja laitteita. Nämä tuoteryhmät kattavat viennistä noin puolet.
Venäjältä tuodaan lähinnä öljyä ja öljytuotteita, kaasua, sähköä ja kemianteollisuuden tuotteita. Näiden osuus on noin 85 prosenttia, jo pelkästään öljyn ja öljytuotteiden osuus on 63 prosenttia.
Venäjä on Suomen tärkein tuontimaa ja kolmanneksi tärkein vientimaa Saksan ja Ruotsin jälkeen. (BS/UP)
uutiskirje 
