Suomalaisen jäänmurtajakaluston uusiminen on lähivuosina edessä. Pikaisinta on 1950-luvulla rakennetun jäänmurtaja Voiman korvaaminen. Se tulee vuonna 2015 käyttöikänsä päähän.
– Suomen viennin ja teollisuuden kannalta hallituksen tulisi tehdä tästä päätös budjettiriihessä, sanoo SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen, joka toimi tähän kesään asti liikenneministeri Merja Kyllösen (vas.) erityisavustajana. Aikaisemmin SAK:n järjestösihteerinä toiminut Hievanen on nyt SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija, jonka alueeseen kuuluu asuntopolitiikka, elinkeinopolitiikka ja liikennepolitiikka.
Uuden murtajan hinnaksi arvioidaan 100-120 miljoonaa euroa. Hievasen mukaan summa on toki iso nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.
– Toivoisin kuitenkin poliitikoilta ymmärrystä asiaan, sillä kyse ei ole mistä tahansa määrärahasta. Tämä on korvausinvestointi ja sitä pitäisi katsoa pitkällä aikavälillä. Tämä on myös signaali suomalaiselle perusteollisuudelle, jota on viime vuosina tuettu aika vähän.
Jää on Suomen rasite
Hievanen muistuttaa, että jäämurtotoiminta on teollisuuden palvelua. Esimerkiksi Rautaruukin ja Outokummun tulee saada tuotteensa ulos maailmalle.
– Kansainvälisesti Suomi kärsii jäätilanteissa kaikkein eniten. Jäät aiheuttavat suhteellisesti suurimmat kustannukset kuin missään muualla maailmassa.
– Viimeaikaisina kovina talvina on nähty, miten laivat seisovat Perämerellä. Jokainen voi kuvitella, mitä ahtojäissä odottamisen päiväkustannukset ovat. Jäämurrosta huolehtiminen on suomalaiselle teollisuudelle elämän ja kuoleman kysymys, painottaa Hievanen.
Uuden jäänmurtajan osalta on käyty myös keskustelua siitä, että hankitaanko alus ja myöhemmin hankittavat toiset jäänmurtajat suoraan valtiolle vai Arctia Shippingille. Valtiolle hankkiminen merkitsisi operatiivisen toiminnan kilpailuttamista.
Väylämaksut uusiksi
Hallituksen tulee Hievasen mukaan lähivuosina uusia päätös väylämaksuista. Tällä hetkellä jäämurtaminen ja syväväylien ylläpito on kustannettu väylämaksujen tuotolla.
– Viime vuonna hallitus esitti 12 prosentin nousua väylämaksuihin ja eduskuntakäsittelyssä korotus muuttui 9,5 prosentiksi. Jäänmurtajahankinta nostaa taas paineita väylämaksujen korottamiseen.
Hievasen mukaan liian korkeat väylämaksut ovat kuitenkin myrkkyä suomalaiselle elinkeinoelämälle ja siksi kustannuspolitiikka on harkittava uudelleen.
Vuonna 2015 voimaan astuva rikkidirektiivi merkitsee varustamoille satojen miljoonien eurojen kustannuksia. Hievasen mukaan hallituksen tulisi löytää resursseja alusten ympäristöinvestointeihin, kuten rikkipesureiden hankintaan. Kaikkiin aluksiin niitä ei voi kuitenkaan asentaa, joten vaikeuksiin joutuville varustamoille voitaisiin harkita kuljetustuen tyyppistä tukea.
Päivitetty, korjattu jäänmurtaja Urho Voimaksi.
uutiskirje 
