Helsingin lisäksi Hämeenlinna oli vuoden 1952 olympialaisten toinen virallinen olympiakisakaupunki. Olympiahuumassa perustettiin laivayhtiö Suomen Hopealinja, jotta monikansallisella vierasjoukolla olisi mahdollisuus nauttia järvi-Suomesta. Vesibussi Aulanko (nykyinen m/s Ratina) risteilytti tuhansia matkailijoita.
Viisiottelut suoritettiin Hämeenlinnassa Ahvenistolla. Lajeina olivat ratsastus, miekkailu, maastojuoksu, uinti ja ammunta. Suomen kisat olivat ensimmäiset, joissa osanottajina nykyajan 5-ottelussa oli siviilejä.
Majoituspaikat olivat Aulangolla, josta löytyi myös harjoitusradat pistooliammuntaa, miekkailua ja ratsastusta varten.
Uintia pääsi harjoittelemaan Vanajaveden aaltoihin ja juoksua Aulangon puistokäytäville. Mukana oli 53 urheilijaa 19 maasta, kaukaisimmat Chilestä ja Brasiliasta.
Avajaisseremonioita Ahveniston maauimalan katsomossa harjun rinteillä seurasi parisentuhatta katsojaa ja kilpailuja noin 5 000 katsojaa.
Suomen joukkue, Lauri Vilkko, Olavi Mannonen, Olli Rokka sekä varalla ollut Arvi Vilhunen saavutti yhden 5-ottelun hopean ja yhden pronssin sekä sijoittui viisiottelun joukkuekilpailussa kolmanneksi.
Ahvenistolle rakennettiin talkoilla muun muassa 24-esteinen esteratsastusrata ja Aulangolle olympiasauna.
Miekkailua ja tansseja
Kilpailijat majoittuivat hotellin lisäksi Katajiston kartanossa sekä Hangosta siirretyssä kahdessa rakennuksessa, joissa oli 40 huonetta. Niissä majoittuivat suomalaiset, eteläamerikkalaiset sekä yhdysvaltalaiset viisiottelijat.
Joka ilta hotellissa soitti saksalainen orkesteri tansseja. Paikalle saapui bussilasteittain naisia tanssimaan. Mitä vaaleampi nainen, sitä varmemmin pääsi parketille.
Viisiottelut alkoivat Hämeenlinnassa 21. heinäkuuta. Joka päivä oli vuorossa yksi laji. Ratsastuskilpailuihin oli varattu 95 hevosta. Hevoset arvottiin kilpailijoille eikä hevoseen voinut tutustua etukäteen.
Miekkailukilpailu kesti 9,5 tuntia, koska jokainen kilpailija otteli jokaista vastaan. Ahveniston vuonna 1951 rakennetussa uimalaitoksessa pidettiin uintikilpailut.
Ilma oli kolea ja vesi kylmää. Etelämaalaiset kilpailijat purnasivat siitä, mutta kaikkiin muihin järjestelyihin oltiin hyvin tyytyväisiä.
Sauna tuli tutuksi ja siitä tuli suosittu kohtauspaikka, jossa vaihdettiin kisakuulumisia eri kansallisuuksien kesken.
Coca-Cola, lonkero ja grillimakkara tutuiksi
Olympialaisiin lahjoitettiin muutama satatuhatta Coca-Cola -pulloa ja hämeenlinnalaisetkin saivat niistä osansa. Lisäksi olympialaiset toivat Suomeen lonkeron, grillimakkaran sekä hollantilaisen potkulaudan.
Olympiavuonna valtion kirjallisuuspalkinnon sai hämeenlinnalaissyntyinen Matti Kurjensaari romaanistaan Syntynyt Suomessa sekä Veikko Huovinen Havukka-ahon ajattelijasta. Hämeenlinnan Työväenteatterin johtajana oli olympialaisten aikaan Lauri Leino, joka nousi koko kansan suosioon 1971 valmistuneen tv-sarjan Konsta Pylkkäsenä.
Hopealinja sai nimensä Aulangon hopeapajukujan mukaan. Hopeapajut kotiutuivat Suomeen rautateiden ja kanavien rakentamisen aikoihin koristamaan matkaajien reittejä.
Aulangon matkailuhotelli rakennettiin 1939. Näkötorni rakennettiin 1907. Vuosittain siellä käy 100 000 matkailijaa.
Eversti Hugo Standertskjöld perusti Aulangon puistometsäalueen 1800-luvun lopulla istuttaen sinne puutarhureidensa kanssa mm. 50 havupuu- ja 150 lehtipuulajiketta.
uutiskirje 
