Vasemmistoliitto vaatii vanhuspalvelulakiin selkeää henkilöstömitoitusta. Rovaniemellä kesäkokoustaan pitävä puolueen ministeriryhmä keskusteli asiasta heti kokouksensa alussa torstaina.
Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelussa olevassa lakipaketissa juuri henkilöstömitoituksen puute on saanut kritiikkiä. Lain valmistelusta vastaava peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on ottanut useaan otteeseen kantaa mitoituksen puolesta, mutta tähän asti se on työryhmäesityksistä puuttunut.
Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka ennusti väännön lain sisällöstä jatkuvan syksyllä.
– Tavoitteemme on, että henkilöstömäärä määritellään lailla. Kun monet ovat käyneet keskustelua siitä, määritelläkö vai ei, meidän kantamme on ollut selvä jo pitkään, hän sanoi Rovaniemellä.
Puhakka muistutti puolueensa tehneen asiasta ensimmäiset eduskunta-aloitteet jo kahdeksan vuotta sitten, oppositiossa.
Puhakka sanoi, että tarve mitoitukseen näkyy vahvasti ympäri maata.
– Hoitajamääriä ei ole saatu kuntoon ministeriön normituksen pohjalta, päinvastoin. Selvitysten mukaan se on ollut jopa heikkenemässä, hän sanoi.
Henkilöstömitoituksen vaatima raha on ollut kynnyksenä sen saamiselle lakiin.
Henkilöstömitoitus tarkoittaa hoitajien määrää suhteessa hoidettavien määrään hoito- ja hoivalaitoksissa. Vasemmistoliitto ei määrittänyt lukua mitoitukselle, mutta yleisesti puhutaan 0,8 hoitajasta hoidettavaa kohti ympärivuorokautisessa hoidossa. Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksissa luku on 0,5 – 0,6.
Yhden sairastuminen aiheuttaa paniikin
Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen pitää henkilöstömitoitusta ehdottoman tärkeänä. Lähihoitajana toiminut Pekonen tietää kokemuksesta, että nykyisellään hoitolaitoksissa paniikki iskee, kun yksikin hoitaja sairastuu.
Saman hän kuuli torstaina rovaniemeläisessä palvelukoti Näsmänkiepissä.
– Sielläkin minulle kerrottiin, että jos vanhuspalvelulain mitoitus olisi määrätty laissa, tulisi työhön vähän enemmän pelivaraa, hän sanoo.
– Kun henkilökunta on isompi, yhden sairastuminen ei vaikuta suhteessa niin paljon. Muutama päivä selvitään ilman yhtä. Nyt, kun henkilöstön määrä on joka puolella minimissä, yhdenkin hoitajan sairastuttua ollaan todella pulassa.
Mistä sijaisia?
Pekonen on kuitenkin huolissaan siitä, riittääkö hoitajia hoitolaitoksiin, jos henkilöstömitoitus saadaan lakiin.
– Siinä onkin opetusministerille mietittävää, miten pystytään takaamaan, että osaavaa henkilökuntaa riittää ja väkeä koulutetaan riittävästi, hän heittää opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd.).
Hän toteaa eteläisessä Suomessakin kärsittävän hoitajapulasta. Esimerkiksi kesälomasijaisia on vaikea saada ja lyhyisiin sijaisuuksiin ei ole senkään vertaa tulijoita.
– Opiskelijat ovat tietysti kesäsijaisina, mutta koulujen alettua työvoimapula jatkuu. Ketään ei saada tilalle, hän sanoo ja kertoo tapauksesta, jossa soitettiin 22 sijaisena toimineelle eikä saatu ketään töihin.
Mitoitus lisäisi vetovoimaa
Pekonen kuitenkin uskoo, että hoitajamitoituksen saaminen lakiin lisäisi alan vetovoimaa ja samalla helpottaisi hoitajien saamista.
Nyt alalla ei ole kovin kummoinen vetovoima.
– Mitoitus laissa muuttaisi hoitotyön nykyistä mielekkäämmäksi, hän sanoo.
– Nyt monet koulutetut hoitajat lähtevät alalta, koska eivät pysty tekemään työtään täydellä sydämellä. Hoitajat kokevat, että ihan puhtaan perushoitotyön tekeminen ei riitä.
Tämän Pekonen kuuli taas kerran Näsmänkiepissäkin.
– Sielläkin oli ihmisiä, jotka olivat lähdössä pois alalta, koska kokevat, että se on liian raskasta, Pekonen sanoo.
– Se, että työ olisi mielekästä ja hoitajia olisi tarpeeksi, ei ole parempi vain hoitajille. On tietysti parempi myös potilaille ja vanhuksille, että on tarpeeksi hoitavia käsiä.
lehti 