Keskustelun aloittanut puheenjohtaja ja kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki korosti, että kyselyjen mukaan puolueen kannatus on ollut lähes koko ajan korkeammalla tasolla kuin eduskuntavaaleissa.
Vasemmistoliittoon suhtaudutaan positiivisemmin kuin koskaan puolueen historian aikana. Erityisesti nuoret pitävät puolueesta: kolmasosa nuorista voisi ajatella äänestävänsä sitä.
Arhinmäki myönsi, että hallituksessa on koettu tappioita, kuten arvonlisäveron kohottaminen. Toisaalta pääomatulon ja suurituloisten verotus kiristyvät hieman. Toteutettu perusturvan korotus on Arhinmäen mukaan suurin 30 vuoteen.
– Kokonaissaldo on se, että kavennettiin tuloeroja. Tämä on merkittävä käänne suomalaisessa yhteiskunnassa.
“Kaduntallaajien viestin pitäisi kuulua hallituksessa asti”
Kentän ääntä keskustelussa edusti kaupunginvaltuutettu ja puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Pia Lohikoski. Hän äänesti hallitukseen menoa vastaan, koska vastusti muodostuvan hallituksen europolitiikkaa ja kuntien menoleikkauksia.
– Avoimuus ja keskustelun säilyttäminen on elinehto. Mielestäni me ei välttämättä olla hirveän hyvin onnistuttu siinä, Lohikoski arvioi.
– Ehkä se pikkusen enemmän tällä hetkellä menee niin, että jossakin muualla sovitaan asiat ja sitten ilmoitetaan jäsenistölle, että näin se menee.
Lohikosken mielestä viesti ruohonjuuritasolta pitäisi saada kulkemaan ylöspäin paremmin.
– Kansalaisliikkeiden ja kaduntallaajien viesti pitää kuulla huolimatta siitä, että ollaan hallituksessa.
Vasemmiston jäsenet ovat tosissaan
Kansanedustaja Anna Kontula avasi vasemmiston hallituskipuilun psykologiaa.
– Meidän oma identiteetti puolueena on vastarintaliikkeen identiteetti. Se tulee toisin tekemisen ja järjestelmän kyseenalaistamisen ajattelutavasta.
– Siihen on hirveän vaikea sovittaa sitä, että istutaan hallituksessa ja niin sanotusti kannetaan vastuuta ja tehdään kompromisseja. Siksi meillä kipuillaan tästä enemmän kuin jossain kokoomuksessa.
Toinen hallitukseen liittyvä ongelma on Kontulan mukaan se, että vasemmiston jäsenet ovat tosissaan. He eivät ole puolueessa suhteiden tai muiden etujen takia, vaan koska uskovat oikeasti tiettyihin asioihin ja maailman muuttamiseen.
Demokratiaan kuuluu myös oppositio
Hallitukseen osallistumista on puolusteltu sanomalla, että oppositiosta käsin ei voi vaikuttaa. Kontula oli puheenvuorossaan eri mieltä.
– Demokraattiseen järjestelmään kuuluu myös oppositio. Jos oppositio on niin heikko, ettei se tarjoa vaihtoehtoja keskusteluun, silloin myös hallitus on laiskempi.
Kontula itse vastusti hallitukseen menoa EU-poliittisten linjauksien vuoksi. Hän sanoi myös pelänneensä, että hallitustyön vie liikaa resursseja uudistumiselta ja hävittää nuorten jäsenten energian.
Ensimmäisen vuoden jälkeen Kontula on valoisammalla kannalla. Pelättyä jäsenpakoa ei ole tapahtunut, jäsenmäärä on päinvastoin lisääntynyt. Suomen EU-politiikkakin on mennyt parempaan suuntaan.
Kontula kuitenkin sätti sitä, että Suomi on mukana valvomassa talouskurisopimusten toteuttamista ja pakottamassa muita euromaita leikkaamaan hyvinvointirakenteitaan.
“Vasemmistolaisen politiikan liikkumatila vähenee”
Vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi kehui ryhmänsä saavutuksia suhteessa sen kokoon.
– Paljonko olisi puhuttu kahdesta ohjushankinnasta ja Islannin ilmatilavalvonnasta, jos me ei oltaisi kahden miehen voimin niitä kyseenalaistettu?
Mustajärven viesti kuului, että hallitus on rapauttamassa veropohjan ja siirtymässä välilliseen verotukseen, ja tämä vähentää vasemmistolaisen politiikan liikkumatilaa.
Europolitiikka vaikuttaa myös kunnan arkeen, Mustajärvi sanoi ja jakoi yleisölle paksun tietopaketin budjetista ja eurokriisistä. Kuntien ja valtion velalle tulee korkea hinta, kun eurokriisi etenee.
Kuntapalveluiden yksityistäminen torjuttava
Paneelikeskustelun lopuksi puhuttiin kunnallisvaalien haasteista vasemmistolle.
Mustajärvi keskittyisi vaaleissa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Hänen mukaansa kokoomus ajaa uudistuksella peruspalveluiden yksityistämistä. Vasemmiston pitäisi vastustaa tätä ja ottaa ehdoton kanta kuntien pakkoliitoksia vastaan.
– Ihmiset haluavat pitää kiinni itsenäisyydestään ja maksaa siitä, Mustajärvi sanoi.
Arhinmäen mukaan suurin haaste on tehdä vaalityötä yhdessä ja kampanjoida toisten puolesta.
Lohikoski muistutti, että paikallispolitiikka on hyvin eri asia kuin valtakunnallinen politiikka. Siksi kunnallisvaaleissa kannattaa nostaa esille niitä oikeasti paikallisia kysymyksiä.
“Sauli Niinistö, eikös se ole siellä politiikassa?”
Kontulan mielestä sukupolvikysymys on puolueen suurimpia haasteita, koska tällä hetkellä yli 60-vuotiaiden ja nuorten toimintakulttuurit ovat kaukana toisistaan.
Toinen ongelma on poliittisten asioiden ilmaiseminen selkeästi. Kontula kertoi lähiöbaarin miehestä, joka meni kipsiin kuullessaan, että Kontula on poliitikko. Mistä poliitikon kanssa oikein voi puhua?
Pienen miettimisen jälkeen baarin mies oli sanonut: “Siellähän on se Sauli Niinistö siellä politiikassa!”
– Lähde tällaiselle ihmiselle nyt selittämään sellaisia asioita, joiden edessä on itsekin ihan kysymysmerkkinä ja jotka vaatii hirveästi perehtymistä, Kontula päivitteli.
– Pitää lähteä perusjutuista, konkreettisista jutuista. Ei voi lähteä selittämään EVM:n ja ERVV:n eroja, vaan on oltava oikeasti populisti ilman, että se on ihmisten aliarviointia tai valehtelua.
uutiskirje 
