Ruuhkavuosiaan eläviä äitejä ja isiä ei ole helppo saada päättämään koulu-, päivähoito-, terveys-, lastensuojelu- tai liikuntapalveluista, vaikka lapsiperheet tarvitsevat kuntapalveluja jokapäiväisessä elämässä.
Jotkut onneksi kuitenkin ehtivät yhteisten asioiden kimppuun. Keravalainen Pia Lohikoski asettui vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaaksi muutettuaan takaisin lapsuuden kotikaupunkiinsa runsas neljä vuotta sitten.
– Vauva oli juuri syntynyt ja rakensimme taloa. Sanoin ensin, että en varmaan asetu tässä elämänvaiheessa, hän kertoo.
Lohikoski meni läpi ja on taas ehdolla. Nyt myös puoliso Juhani Lohikoski on ehdokkaana.
– Olemme aina olleet järjestöaktiiveja. Se on meillä normaali tapa elää, Pia Lohikoski sanoo.
Hän arvelee, että pariskunta kampanjoi toreilla aiemmissa vaaleissa enemmän perheen yhden ehdokkaan puolesta kuin nyt kahden puolesta, sillä nyt lapsia on kaksi, nelivuotias Miska ja nollavuotias Matilda.
– Kahden kanssa aikaa on selvästi vaikeampi järjestää, hän sanoo.
– Oikeasti lapset voivat kuitenkin olla paljossa mukana, vaikkapa lapsiperhetapahtumissa ja vaaliteltalla. Ja siitä on paljon hyötyä, että äitini asuu viereisessä talossa.
Lohikosket eivät ole yksin. Vasemmiston listalla on ehdolla myös viiden lapsen äiti Terhi Vihavainen ja pienten lasten isät Juha Vuorensyrjä ja Lauri Herttuainen.
Paljon uusia
Myös naapurikaupungissa Järvenpäässä lapsiperhe-ehdokkaita on paljon: Oula Hyrske, Jenni Komonen, Mimmi Asikainen, Heini Liimatainen, Markus Lummi, Mikko Pöllä.
Komonen ja Hyrske ovat pariskunta, jolla on neljä lasta. He ovat syntyperäisiä järvenpääläisiä ja pitkän linjan vasemmistoliittolaisia. Kun he olivat aikoinaan nuoria ehdokkaita, muutkin nuoret ehdokkaat tulivat paljolti samasta kaveripiiristä ja ehkä söivät toistensa ääniä.
Nyt lapsiperhe-ehdokkaissa on paljon uusia toimijoita.
– Ei olla oltu muuten tuttuja. Suurin osa on tullut mukaan parin vuoden sisällä. Osa on muuttanut paikkakunnalle, osa aktivoitunut poliittisesti, Hyrske kertoo.
Ylipäätään jäseniä on tullut puolueeseen paljon lisää, niin nuoria kuin iäkkäämpiä.
– Syitä on ollut monia, mutta usea mainitsee yhdeksi syyksi jytkyn, Komonen sanoo.
Vaikka Järvenpään vasemmiston vaaliteemat ovat pääosin sellaisia, jotka koskevat kaikkia – eivät vain lapsiperheitä – uusien naamojen aktivoituminen näkyy toiminnassa. Viime lauantaina järjestettiin lastentapahtuma, jossa oli varsinainen huiske päällä. Oli lettujen paistamista, legojen rakentamista, lelujen kierrätystä.
– En oikeastaan ehtinyt katsomaan, mitä siellä tapahtui, oli niin kiire, askartelupistettä pitänyt Komonen sanoo.
– Pitää tehdä asioita, jotka kiinnostavat itseä. Täytyyhän oman elämäntilanteen näkyä, sanoo Hyrske, joka soitti tapahtumassa lastenmusiikkia.
Pienellä budjetilla
Kun kotona on tokaluokkalainen Alfons ja kolme pientä eli Neve, 3, Fedja, 2 ja Justus, 0, vaalikampanjointi vaatii hiukan suunnittelua.
– Kyllä se sujuu, Komonen vakuuttaa.
– Lapset ovat mukana pyörimässä. Vuorotellen sitten juoksemme luukuttamassa vaalilehteä.
Asiaa auttaa myös se, että syntyperäisillä järvenpääläisillä on vahva tukiverkko lähellä. Isovanhemmat kuskaavat ja hoitavat ja apua on myös naapuritalossa asuvasta Komosen siskosta.
Perhe panostaa ensisijaisesti Hyrskeen kampanjaan.
– Ei kannata jakaa pieniä voimavaroja kahdelle, Komonen sanoo.
Eikä rahoja. Kun ei ole, mitä sijoittaa kampanjointiin, se tehdään halvalla. Tavoite on saada esite painatettua.
– Kun täytin 30, tukitilille kertyi pari sataa, Hyrske kertoo vaalibudjetistaan. Lisäksi myynnissä on Komosen ompelemia kampanjatuotteita: lämmitettäviä kauratyynyjä, keittiöpyyhkeitä, patalappuja.
– Lisäksi tehdään kaikkea ilmaista, Hyrske sanoo.
Perheessä on kolmaskin ehdokas. Komosen isä, pitkän uran kaupungin virkamiehenä tehnyt Aimo Komonen asettui ehdolle.
Peltomaisemaa
Järvenpäässä vasemmiston valtuustoryhmä pieneni viime vaaleissa kolmesta kahteen.
– Samalla meni mahdollisuus päästä kaupunginhallitukseen, mikä oli erittäin huono juttu, Hyrske sanoo ja arvioi, että vasemmiston kannatus on pitkään ollut hävettävän alhainen Järvenpäässä, reilusti alle valtakunnallisen kannatuksen.
Nyt on tarkoitus ottaa viimeksi hilkulla ollut kolmas paikka takaisin.
– Varmasti meillä on mahdollisuus parempaan. Täälläkin vahvaan kokoomus – demari-akseliin ollaan kyllästytty.
Hyrske puhuu erityisesti vuokra-asumisen puolesta.
– Täällä on ollut pitkä jakso, jolloin ei ole rakennettu vuokra-asuntoja ollenkaan. Nyt niitä on rakennettu vähän, mutta yhä vuokralle on monen sadan perhekunnan jono.
Järvenpäässä on haluttu suojella peltomaisemaa ja siksi vahva kansanliike on vastustanut rakentamista. Hyrske kuitenkin haluaa tiivistä kerrostalorakentamista.
– Etelä-Suomessakaan ei pelto lopu, vaikka ihmisille rakennettaisiin koteja. Ei tarvitse ajaa kuin pari minuuttia kaupungin keskustasta, niin ollaan jo pellolla.
Toinen tavoite on terveyskeskusmaksun poistaminen.
– Kyllä se on mahdollista, sillä se otettiin käyttöön vasta muutama vuosi sitten, Hyrske sanoo ja arvioi, että kustannus olisi noin 300 000 euron vuositasoa.
– Jos ilmaisuus estää yhden vakavan sairaustapauksen, siitä summa melkein kertyy.
Kolmas keskeinen teema on paremmat ilmaiset harrastusmahdollisuudet lapsille ja nuorille.
Vuosaarta pienempi
Keravalla puolueiden voimasuhteet ovat muuttuneet valtuustokauden aikana. Keskustasta on siirrytty perussuomalaisiin, kristillisdemokraateista perussuomalaisiin ja demareihin. Kokoomus ja SDP kisaavat suurimman puolueen asemasta.
Vasemmisto tavoittelee vaalivoittoa ja vähintään viidettä valtuustopaikkaa. 15 vuotta Helsingissä asunut Lohikoski muistuttaa, että pikkukaupungeissa kampanjointi alkaa varsinaisesti vasta nyt, kun ehdokaslistat on jätetty sisään.
– Helsingissä on rummutettu jo puoli vuotta. Täällä otetaan lungimmin.
Pienessä kaupungissa kuntapolitiikka on arkista.
– Meillä on omat 51 valtuutettua, vaikka Kerava on asukasluvultaan pienempi kuin Vuosaari. Ihmiset tuntevat ja vetävät hihasta ja siksi koen, että oikeasti pystyn viemään heidän viestiään eteenpäin.
Yksi tyypillinen piirre pienen kaupungin kuntapolitiikassa ovat todella pitkäaikaiset valtuutetut, pysyvät ääniharavat.
– Meidänkin ryhmästä Maila Hölttä on ollut valtuutettu yli 40 vuotta ja pyrkii nyt 12. valtuustokaudelle, Lohikoski kertoo.
– Hän tuntee asioiden pitkät linjat. Kun nyt on jauhettu siitä, miksi kaupungin vuokrataloyhtiö ei rakenna, Maila ottaa jatkuvasti esiin sen, kuinka monella perhekunnalla vuokra-asuntojono on kasvanut, ja muistuttaa, että ennen rakennettiin.
Rakentamisen lisäksi Keravan vasemmisto lähtee vaaleihin mielessään pienemmät koulujen luokkakoot.
– Meillä luokat ovat Suomen suurimpia. Koulut pursuavat, Lohikoski sanoo.
Myös päiväkodeissa on ahdasta.
– Päiväkoti-investointeja lykättiin, mikä oli typerää, koska tiedettiin, että lapsia on tulossa.
Lisäksi terveyskeskuksesta on vaikea saada palvelua.
– Keravan ongelma on alibudjetointi niin kasvatus- kuin sosiaali- ja terveyspuolella, Lohikoski sanoo.
Kaupunki ei kuitenkaan ole köyhä.
– Ei todellakaan, Lohikoski sanoo.
Porukka käy töissä pääkaupunkiseudulla ja kantaa verorahat Keravalle.
– Meidän mielestä on mahdoton ajatus, että henkilökuntaa vähennetään ja veroprosentti pidetään ennallaan, kun palvelut eivät pelaa ja kaupungin talous on viime vuosina ollut ylijäämäinen. Täällä ylpeillään sillä, että velkaa lyhennetään, mutta minkä kustannuksella?
uutiskirje 
