Koivulaakso toivoo Helsingin vähentävän ulkoistamista

Neljännes kunnista ja kuntayhtymistä on ottanut ulkoistettuja palveluja takaisin omaksi toiminnakseen. 40 prosenttia kunnista ja kuntayhtymistä on joko pohtinut ulkoistettujen palvelujen kunnallistamista tai palauttanut niitä omaksi tuotannoksi. Tämä selviää Kunnallisen eläkevakuutuslaitoksen kesäkuussa julkistamasta selvityksestä.

Yleisimmät syyt palvelujen ja toimintojen palauttamiseen liittyvät kustannuksiin ja laatuun.

Palvelujen omaksi toiminnaksi palauttaminen on selvityksen mukaan ollut sitä yleisempää mitä suurempi kunta tai kuntayhtymä on kyseessä. Suurimmista kunnista peräti kolmannes hoitaa nyt itse sellaisia palveluja, joita ne ovat aiemmin ostaneet yksityisiltä palvelutuottajilta, ja asiaa on vähintään pohdittu 60 prosentissa suurimmista kunnista.

Helsingin palvelutuotannossa halutaan viedä kehitystä viedä päinvastaiseen suuntaan. Helsingissä halutaan ottaa käyttöön palvelualoite.

Kaupungin palvelutuotantoon palvelualoitetta ovat ajamassa Kokoomus ja Keskuskauppakamari. Käytännön toteutuessa jonkin palvelun kilpailuttaminen voitaisiin aloittaa yrityksen haasteen perusteella. Lähtökohdaksi ei tarvita kaupungin tarvetta.

Hoitotakuu esimerkkinä

Vasemmistoliiton listalla Helsingin kaupunginvaltuustoon ehdolla oleva Dan Koivulaakso lähtee siitä, että kunnalliset palvelut on tehtävä pääsääntöisesti kunnan omana työnä, mutta hän löytää tämän lisäksi liutakaupalla lisäperusteita sille, että Helsingin ei pidä lähteä toimimaan vastoin muissa kunnissa sijaa valtaavaa valtavirtaa vastaan. Sitähän palvelualoite merkitsisi. Helsingin ei pidä lähteä ulkoistamaan palveluja ottamalla käyttöön palvelualoite.

Koivulaakso ottaa hoitotakuun yhdeksi esimerkiksi perustellessaan miksi palvelualoitetta ei tulisi ottaa kunnallisten palvelujen tuottamisen keinovalikoimaan.

Hoitotakuu perustuu hoitoketjun sujuvuuteen. Koivulaakson mielestä on enemmän kuin aiheellista kysyä miten palveluketjun sujuvuus voidaan taata, jos ketjun eri palasista vastuu on eri toimijoilla: yhdestä vastaa yksityinen, toisesta toinen, kolmannesta kunta…?

Hyvä aihe vaalitoreille

– Kunnalliseen palvelutuotantoon ei kerta kaikkiaan sovi järjestelmä, jossa yksityiset toimijat voisivat haastaa osan jostain palvelusta, joka kaupungin on pakko kilpailuttaa

Helsingin talousohjelmassa vuosille 2012–14 on kirjattu, että kaupunginhallituksen myöhemmin päättämällä tavalla voidaan tällaista palvelualoitetta kokeilla. Periaatteessa aloitteen voisi tehdä mistä tahansa palvelusta, lukuun ottamatta lakisääteisiä viranomaisille kuuluvia tehtäviä ja kunnan johtamista. Asia on tulossa kaupunginhallituksen asialistalle lähiaikoina.

Kokoomus haluaa ajaa hanketta eteenpäin vielä kuluvalla valtuustokaudella. Koivulaakso näkee, että nyt on tuumauksen paikka. Asian selvittelyssä ollaan vasta alkumetreillä. Palvelualoite on hyvä aihe kuntavaalikeskusteluihin.

Ruotsissakin ongelmia

Palvelualoite on soveltumaton kunnalliseen palvelutuotantoon, koska kuntien palvelut on tuotettava pääsääntöisesti kunnan omana työnä – ja koska aloitteen tavoitteena on voiton tuottaminen verovaroilla.

Palvelualoitteen kunnallisten palvelujen tuottamiseen synnyttämistä ongelmista on olemassa tietoja Ruotsista. Maassa ei ole tehty mitään selvityksiä aloitteen kokonaiskustannuksista. Sen sijaan on kiirinyt tietoja, joiden mukaan että kilpailutus on johtanut hoitovirheisiin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä ongelmiin opetuksen laadussa.

Ongelmiin on Ruotsissa törmätty myös kilpailutuksen ehdoissa, läpinäkyvyydessä, veroparatiisien käytössä ja kilpailutuksen jälkeen nousevissa palveluiden hinnoissa.

Kehityksen jarru

Palvelualoite lisäisi todennäköisesti byrokratiaa aivan valtavasti. Kaupungin tulee pitää kilpailutuskoneisto koko ajan käynnissä. Koivulaakso näkee aloitteessa myös kunnan toimintaa lamauttavan vaikutuksen.

Aloitejärjestelmä kasvattaisi valitusten määrän, veisi resursseja oikeissa kehittämistarpeissa etenemiseltä. Se olisi siis todellisuudessa kehityksen jarru.

Palvelualoitteen Helsinkiin tuomista vastaan puhuu Koivulaakson mielestä vielä demokratian kannalta se, että sen kokoisissa kaupungeissa palveluja tuotetaan niin isoissa yksiköissä, että niiden tuottamisesta pystyy kilpailemaan vain muutama suuryritys. Tästä on ajankohtaisia esimerkkejä sosiaali- ja terveyspalveluissa.