Alustavan tutkimuksen mukaan kaivosten elinaikaisesta taloushyödystä vajaa puolet jää kaivospaikkakunnalle.
Pellervon taloustutkimus PTT vertaili yhdeksää suunnitteilla olevaa tai juuri käyttöön otettua kaivosta. Niiden kokonaispalkkasummaksi arvioidaan 182 miljoonaa euroa vuodessa, kun alihankinta ja työllistämisvaikutus paikallisiin palveluihin otetaan mukaan. Kaivosten elinkaaren aikaiset taloushyödyt arvioidaan yhteensä liki viideksi miljardiksi euroksi.
Kun toiseen vaakakuppiin laitetaan kaivosten ympäristölle aiheuttamat haitat, vaaka painuu kaivosten eduksi. Jos kaivoksessa tapahtuu ympäristövahinko tai onnettomuus, vaakakuppi heilahtaa nopeasti miinukselle.
Selvityksessä annettiin amerikkalaistutkimusten mukaisesti rahallinen arvo esimerkiksi uhanalaistuville eläinlajeille. Jokaisen tekijän kohdalla esitettiin teoreettinen kysymys: Kuinka suuri rahasumma korvaisi menetyksen ja pitäisi hyötytason ennallaan? Kuitenkaan haitan arvoa ei voitu määritellä esimerkiksi kemikaali- ja sulfaattipäästöille tai matkailu- tai poroelinkeinolle.
Lupa-arvioista tarkempia
Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sekä elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) totesivat tuoreeltaan, että tutkimusta on syytä jatkaa.
Niinistö painotti, että kaivokset eivät voi tuottamansa hyvän nimissä hävittää ympäristöä. Jo kaivosten suunnittelussa pitää ottaa huomioon alueen luontoarvot ja elinkeinot.
– Päästöjä vesistöihin on sattunut aika paljon. Niiden välilliset kustannukset voivat olla suuret.
Ministerit odottavat, että tämä selvitys auttaa elinkeinokeskuksia ottamaan kaivosten ympäristövaikutukset paremmin huomioon lupamenettelyssä.
Häkämies kehotti myös kaivosyrityksiä parantamaan toimintaansa. Hän toivoi niiden kiirehtivän huipputeknologian käyttöönottoa.
Selvityksessä ei otettu kantaa kaivosveroon eikä mineraalien häviämiseen maaperästä.
Puolukalle hinta, onnettomuusriskille ei
Esiselvitys antaa viitteitä kaivosten todellisista haitoista ja hyödyistä. Ympäristöhaittojen arviot perustuvat kiisteltyihin YVA-selvityksiin ja ympäristölupa-asiakirjoihin.
Hyötyihin ei ole laskettu mukaan yrityksen voittoja, investointeja eikä kunnalle ja valtiolle tulevia verotuottoja.
Selvityksessä huomautetaan, että hintalappua ei löytynyt kaikille ympäristöhaitoille. Arvoa ei voitu antaa muun muassa metalli-, kemikaali- ja sulfaattipäästöille, luontomatkailulle, porotaloudelle tai onnettomuusriskeille.
Sen sijaan virkistyskäytölle, metsätalouden tuottojen ja hiilinielun menetykselle löytyi hinta. Samoin mustikoille ja puolukoille, mutta ei lakalle.
Ympäristöhaittojen arvo vaihtelee suuresti kaivoksittain. Selvityksessä laskettiin karkea arvo kaivoksen tuotolle ja ympäristöhaittojen arvolle.
lehti 