Kuntalaisille tarvitaan lisää vaikuttamiskeinoja
Tutkija Jenni Airaksisen mukaan kuntien kannattaisi käyttää nyt kaikki keinot, jotta kuntalaiset saadaan osallistumaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon.
– Vaalitulos haastaa meidän demokratiakäytäntömme, kunnallispolitiikkaa Tampereen yliopistossa tutkiva Airaksinen sanoo.
Joka neljäs vuosi annettava ääni ja edustuksellinen päätöksenteko eivät riitä, jos äänestysaktiivisuutta halutaan nostaa.
– Tulee entistä tärkeämmäksi, että käytetään erilaisia täydentäviä osallistumisen muotoja.
Uusia vippaskonsteja ei tarvitse keksiä, sillä kunnilla on jo nyt käytössään iso keinovalikoima.
Airaksinen ottaa esimerkiksi käyttäjäraadit ja -käyttäjälautakunnat.
Käyttäjäraadeilta on kysytty mielipiteitä muun muassa kuntien verkkopalveluiden uudistamisessa. Myös eräitä sosiaali- ja terveyspalveluja on muokattu helpommin asiakkaille sopiviksi käyttäjäraatien avulla.
Kansanäänestys käyttöön
Kuntien kannattaisi Airaksisen mukaan ottaa erilaiset kansanäänestykset nykyistä enemmän käyttöönsä. Kuntalaisten mielipidettä on yleensä kysytty lähinnä kuntauudistuksiin.
Sähköinen äänestys on entistä helpompi toteuttaa, ja kansalaisten mielipidettä voisi kysyä myös muista asioista.
– Tampereella esimerkiksi pormestarista voitaisiin järjestää kansanäänestys, mikäli uusi valtuusto ei pääse henkilöstä yksimielisyyteen, Airaksinen esittää.
– Kunta voi kysyä asioita kuntalaisilta, hän tähdentää.
Nuorisolautakunnat, vanhusneuvostot
– Keinoja on vaikka mitä, jos vain niitä halutaan käyttää. Kunnilla on kaikki mahdollisuudet osallistavan demokratian käyttämiseen, Airaksinen huomauttaa.
Toistaiseksi kunnat eivät ole juurikaan ottaneet asukkaita mukaan asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Poikkeuksena ovat kuntien 13-18-vuotiaiden nuorisovaltuustot tai -foorumit.
Nuoret voivat joissakin kunnissa päättää tietyn määrärahan jaosta, esimerkiksi miten rahat jaetaan nuorten kokoontumispaikkojen kunnostukseen. Ensimmäinen nuorisovaltuusto aloitti 1995 Kangasalla. Se jatkaa yhä toimintaansa.
Vanhuspalvelulain myötä vanhusten ääntä on pakko kuulla paremmin, sillä jokaiseen kuntaan täytyy perustaa vanhusneuvosto.
Kansalaisyhteiskunta mukaan
Airaksinen huomauttaa, että kunnat voivat perustaa myös aluelautakuntia.
– Kun näitä ei ole laissa määrätty, niin niitä ei käytetä.
Usein perusteltuna käytetään sitä, että kunnallinen demokratia toimii hyvin.
– Onhan se niinkin, mutta siinä vaiheessa, kun äänestysprosentti on 50, kurottautuisin kuntana voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan puoleen, Airaksinen sanoo.
lehti 