Valtionyhtiö Destia leikkii jo pörssipeliä

Suomen valtio harkitsee kokonaan omistamansa tienrakennusyhtiö Destian myyntiä. Vuoden 2008 alussa perustettu osakeyhtiö on tulos kehityslinjasta, jossa tiehallinnon viranomaistehtävät ja tienpito erotettiin toisistaan vuonna 1998.

Vuodesta 2001 alkaen Suomen tienpidon työt on tilattu kilpailuttaen eri toimittajilta, joista valtionyhtiö Destia on yksi.

Aiempi elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) esitti lokakuun alussa valtionyhtiöiden myyntiä. Hän oli valmis vähentämään tai kokonaan luopumaan valtion omistuksesta Destian lisäksi alkoholivalmistaja Altiassa, viestintäkonserni Editassa ja ongelmajätteitä käsittelevässä Ekokemissä.

Lupa myydä

Eduskunta antoi jo vuonna 2010 luvan Destian myymiseen. Asiaa käsiteltiin vuonna 2009 lisätalousarviokeskustelussa . Yhtiön työntekijät vastustivat myyntilupaa, ja Vasemmistoliitto tuki heidän ulosmarssiaan.

Sitten myyntiluvan yhtiö on ehtinyt vähäsen muuttua. Se myi tienpäällystysliiketoimintansa NCC:lle vuosi sitten. Kaupassa siirtyi 80 työntekijää, 42 miljoonan euron liikevaihto ja 80 miljoonan euron tilauskanta.

Alan kilpailutilannetta voi luonnehtia herkäksi, sillä Kilpailuvirasto ja markkinaoikeus torjuivat ensimmäisen version liiketoimintakaupasta, koska sen myötä olisi syntynyt liian vahva toimija. Destian täytyi jättää omistukseensa pääkaupunkiseudulla toimiva asfalttiasema, jotta kauppa hyväksyttiin .

Ihan niin kuin pörssissä

Destia on laatinut työläät osavuosikatsaukset perustamisestaan alkaen. Toimitusjohtaja on alkanut kommentoida vuosineljännestuloksia.

Konserni on vuodesta 2010 alkaen laatinut pörssiyhtiöiltä edellytetyn kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisen IFRS-tuloslaskelman . Osavuosikatsauksissa menettelyyn siirryttiin kuluvan vuoden alusta.

Yhtiö myös noudattaa pörssiyhtiöille tehtyä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia muilta kuin yhtiökokouksen kutsumiseen liittyvin osin, koska sillä on kutsuttavanaan vain yksi osakkeenomistaja.

Destia toimii monin osin niin kuin se olisi jo enemmän kuin valtionyhtiö.

JHL vastustaa

– Destiaa ei saa myydä , sanoo ammattiliitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Elorannan mielestä Destiaa on laitettu myyntikuntoon ja väkeä on vähennetty liikelaitoksen perustamisesta lähtien noin neljällätuhannella henkilöllä.

– Yritys on nyt hyvässä kunnossa myös henkilöstön ponnistelujen ansiosta. Jos palkintona tästä yhtiö myydään, se on henkilöstön vetämistä kölin alta. Epävarmuus työpaikoista jatkuisi, Eloranta samoo.

Destiassa on töissä noin 650 JHL:n jäsentä.