– Sarvikuonon sarvesta maksetaan Vietnamin katukaupassa jo enemmän kuin kullasta tai kokaiinista. Itse ampuja ei saa tuosta rahasta kuin hippuja. Isot rahat päätyvät koko bisnestä pyörittäville rikollisjärjestöille, sanoo Sami Tornikoski WWF Suomen kansainvälisen kehitysohjelman päällikkö.
Uhanalaisten eläinten osien kasvanut kysyntä Aasiassa on nostanut niiden hintaa ja tehnyt salametsästyksestä entistä houkuttelevampaa. Uskomukset sarvikuonon sarven ja tiikerin osien parantavasta voimasta elävät edelleen vahvoina. Uhanalaisen eläimen osa on myös merkki korkeasta statuksesta ja vauraudesta.
Viime vuosina laittomasta villieläinkaupasta on tullut WWF:n mukaan huume- ja asekaupan veroista järjestäytynyttä rikollisuutta. Salametsästäjät ovat entistä paremmin koulutettuja ja raskaammin aseistettuja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana salametsästäjät ovat tappaneet yli tuhat metsänvartijaa.
WWF vaatii kampanjassaan valtioilta tiukempia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja sekä niiden tehokasta täytäntöönpanoa, jotta salametsästys ja laiton kauppa saadaan kuriin. Järjestön mukaan meneillään oleva salametsästysaalto uhkaa ajaa tiikerit, norsut ja sarvikuonot sukupuuttoon.
Tänä vuonna Etelä-Afrikassa on salametsästetty 455 sarvikuonoa. Se on enemmän kuin ennätysvuonna 2011 yhteensä. Varovaisten arvioiden mukaan viime vuonna salametsästettiin 25 000 norsua pelkästään niiden syöksyhampaiden takia. Maailman tiikereiden määrä on vähentynyt 3 200 yksilöön. WWF kampanjoi maailmanlaajuisen verkostonsa avulla salametsästyksen pysäyttämiseksi.
Norsujen salametsästys kasvaa jatkuvasti kaikkialla Afrikassa, erityisesti Keski- ja Itä-Afrikassa, jossa vuosi 2011 oli norsuille tuhoisin vuoden 1989 jälkeen, jolloin kansainvälinen norsuluukauppa kiellettiin. Norsunluu salakuljetetaan Afrikasta useimmiten myyntiin Aasiaan koriste-esineiksi varakkaille aasialaisille tai tietämättömille turisteille.
Tilastojen mukaan salametsästäjät tappoivat vuosina 2000–2010 yli tuhat tiikeriä. Viimeisimpien tietojen mukaan tiikereitä arvioidaan tällä hetkellä olevan enää 3 200 yksilöä. Tiikerilajeista balintiikeri, kaspiantiikeri ja jaavantiikeri ovat jo kuolleet kokonaan sukupuuttoon. Arviot on tehnyt WWF:n ja Maailman luonnonsuojeluliiton IUCN:n perustama uhanalaisten lajien tilaa tarkkaileva kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio TRAFFIC.
– Salametsästyksen kitkemiseksi WWF tukee suojelualueiden valvonnan tehostamista ja viranomaisten koulutusta. Salametsästyksen vastaiset partioimme purkavat viritettyjä ansoja ja pidättävät salametsästäjiä. Nepalissa ei salametsästetty viime vuonna yhtään sarvikuonoa, mikä osoittaa, että salametsästys on mahdollista pysäyttää. Tornikoski sanoo.
Salametsästys ei tällä hetkellä pelkästään aja Afrikan ja Aasian lajeja sukupuuttoon, vaan tuhoaa myös paikallisten elinkeinot, jotka ovat usein riippuvaisia alueen rikkaasta luonnosta ja matkailuelinkeinosta.
uutiskirje 
