Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki toivoo, että eurovaltioiden ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sopimus Kreikan rahoittamisen auttaa maata nousemaan ahdingostaan.
– Olen kuitenkin vähän skeptinen sen suhteen, onko tämä viimeinen päätös Kreikan osalta, Brysselistä tavoitettu ministeri sanoi Kansan Uutisille.
Pienet tulot, suuret menot
Arhinmäki muistuttaa Kreikan varsinaisen ongelman olevan se, että vaikka sillä ei olisikaan kontollaan valtavia tukilainoja, sen menot ja tulot eivät olisi tasapainossa. Vaikka nykyiset velat nollattaisiin, maa joutuisi ottamaan velkaa menoihinsa.
– Suurimmat syyt siihen ovat korruptio, harmaa talous ja erittäin heikko verojen periminen, Arhinmäki luettelee.
– Kreikassa on paljon rikkaita ihmisiä, mutta heitä ei veroteta kunnolla. Verotusjärjestelmä ei toimi.
Hän painottaa sitä, että Kreikalle ainoa tapa nousta on juuri veronkannon parantaminen, uusien veromuotojen kehittäminen sekä puuttuminen korruptioon ja harmaaseen talouteen. Myös maan budjettia tulisi tarkastella kriittisesti. Esimerkiksi puolustusmäärärahoissa voisi olla pienentämisen varaa.
Sitä muut maat eivät kuitenkaan voi tehdä Kreikan puolesta.
– Me muut emme voi tehdä päätöksiä kreikkalaisten puolesta. Kreikkalaiset päättäjät tekevät ne itse, Arhinmäki sanoo.
– Me olemme pitäneet tärkeänä, että päätöksenteko taloudesta on itsenäisillä valtioilla eikä ylikansallisilla elimillä.
Ei hädällä bisnestä
Arhinmäki muistuttaa siitä, että nyt tehdyn Kreikan tukiratkaisun takana ovat Suomen osalta jo Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen aikanaan tekemät ratkaisut.
– Silloin me arvioimme, että Kreikan lainoille pitäisi tehdä haircut saman tien, Arhinmäki muistuttaa.
Haircutilla tarkoitetaan yksityisten lainojen leikkausta, jolla myös yksityiset lainanantajat joutuivat kantamaan sijoittajavastuuta eli ottamaan tappioita kontolleen.
– Vanhanen oli kuitenkin sitä mieltä, että Kreikalle lainaaminen oli hyvä bisnes. Jälkiviisastelu ei auta, mutta sitä ei saa tekemättömäksi, mitä edellinen hallitus ja eduskunta ovat päättäneet.
Arhinmäki toteaa, että nyt kyse on korkomarginaalin alentamisesta ja laina-aikojen jatkamisesta, ei uuden lainan antamisesta.
– Suomi ei siis tee nyt niin isoa voittoa kuin se tekisi ilman korkojen laskemista. Onkin kohtuullista, että vaikeuksissa olevan maan hädällä ei tehdä bisnestä.
Hänestä Suomen mahdollisen menetyksen laskeminen on siinä mielessä turhaa, että niiden suhteen puhutaan teoreettisista luvuista.
– Nythän pyritään siihen, että Kreikka ylipäätään pystyisi joskus maksamaan lainojaan takaisin, Arhinmäki sanoo ja muistuttaa siitä, että Suomi ei ole liikkeellä yksin, vaan euromaiden ja IMF:n kanssa.
– Se ei ole kenenkään etu, ettei Kreikan edes uskota selviävän velvoitteistaan. Nyt tämä muuttaa tilannetta Kreikan näkökulmasta vähän paremmaksi.
lehti 