Kaksi kansainvälistä yli 40 maan tutkimusta vahvistavat suomalaisten oppilaiden kouluosaamisen olevan kansainvälistä kärkitasoa. Sen sijaan oppimisen ilo on suomalaisilta hukassa jo neljännellä luokalla.
Ensi kertaa 25 vuoteen kansainvälisen vertailun kohteena olleet neljäsluokkalaiset menestyivät lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa erinomaisesti.
Kansainvälisessä PIRLS-tutkimuksessa selvitettiin neljäsluokkalaisten lukutaitoa ja TIMSS-tutkimuksessa neljäs- ja kahdeksasluokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
– Tulokset kertovat nimenomaan koulun oppisisältöjen osaamisesta eli siitä, miten suomalainen koulu on onnistunut tehtävässään. Vastaavilta alueilta aiemmin tehdyt PISA-tutkimukset mittaavat lähinnä nuorten yleisiä tulevaisuuden valmiuksia, valottaa professori Pekka Kupari Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
Lukutaidossa kolmossija
Suomen neljäsluokkalaisten lukutaitopisteet ovat 45 maan joukossa toiseksi parhaat yhdessä Venäjän kanssa. Edelle menee vain Hongkong ja neljäntenä on Singapore. Kärkimaiden erot ovat niin pieniä, että käytännössä neljän parhaan lukutaito on samantasoinen.
Luonnontieteiden osaamisessa Suomen neljäsluokkalaisten pisteet ovat 50 maan joukossa kolmanneksi parhaat Korean ja Singaporen jälkeen. Myös Suomen kahdeksasluokkalaiset menestyivät luonnontieteissä erinomaisesti.sijoittuen 42 maan vertailussa viidennelle sijalle. Kärjessä on joukko Aasian maita Singaporen johdolla.
Suomen neljäsluokkalaisten matematiikan osaamispisteet ovat 50 maan joukossa kahdeksanneksi korkeimmat. OECD-maiden joukossa pistemäärä riitti viidenteen sijaan ja Euroopan maista kolmanteen sijaan Pohjois-Irlannin ja flaaminkielisen Belgian jälkeen. Parhainta matematiikankin osaaminen on Aasian mailla, kuten Singapore, Korea ja Hongkong.
Suomen kahdeksasluokkalaisten matematiikan osaaminen on 42 maan joukossa kahdeksanneksi parasta ja Euroopan maiden kärkeä Venäjän jälkeen. Matematiikan osalta osaaminen on kuitenkin huonontunut 12 vuoden aikana.
Varallisuus vaikuttaa
Suomen sisällä osaamiserot ovat kansainvälisesti verrattuna tutkimusmaiden pienimpiä. Kuitenkin kodin varallisuustaso on yhteydessä oppimistuloksiin niin lukutaidossa kuin matematiikassa ja luonnontieteissäkin.
– Oppimisen tasa-arvon näkökulmasta suomalaisen peruskoulun suurimmat haasteet liittyvät poikien lukutaidon kehittämiseen tyttöjen tasolle ja oppilaiden kotitaustan vaikutuksen tasoittamiseen, yliopistonlehtori Sari Sulkunen kiteyttää.
Mihin katoaa oppimisen ilo
Oppilaiden asenteisiin ja oppimismotivaatioon liittyvien oppimistulosten saavuttamisessa suomalaiskoulut eivät pärjää. Suomalaisten neljäsluokkalaisten lukemismotivaatio ja sitoutuminen lukemiseen opetukseen ovat vertailumaiden heikoimpia.
Sekä lukutaidon että matematiikan osalta suomalaisoppilaiden asenteet ovat vertailumaiden heikoimpia. Suunnilleen samanlainen tilanne on luonnontieteiden osalta.
Suomen kahdeksasluokkalaisten oppimisen ilo on edelleen heikentynyt: enää 10 prosenttia pitää paljon matematiikasta, 15 prosenttia arvostaa matematiikkaa paljon ja kuusi prosenttia on hyvin sitoutunut sen opetukseen. Luvut ovat kolmen huonoimmin motivoituneen maan joukossa.
Luonnontieteissä yli puolet ei pidä kemiasta ja fysiikasta. Biologiasta ja maantiedosta pidetään jonkin verran enemmän. Myös luonnontieteiden arvostus ja sitoutuminen sen opetukseen ovat vertailumaihin nähden heikkoa.
– Peruskoulun opetustavat kaipaavat kipeästi uudistamista. Tulokset kertovat selvästi, ettei valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisessa tavoitteessa oppilaiden kiinnostuksesta ja tarpeista lähtemisessä opetuksessa ole onnistuttu, huomauttavat yliopistotutkija Jouni Vettenranta ja Pekka Kupari.
lehti 