AKT:n suurinta osastoa vetää nuori nainen

”Ay-toimintaan tarvitaan uusia tuulia”

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton suurinta ammattiosastoa vetää nuori nainen, Päivi Viljasalo, 33. Marraskuussa puheenjohtajaksi valittu Viljasalo pitää tehtävää jännittävänä.

Helsingin Autoalantyöntekijöihin eli tuttavallisemmin nolla-nolla-seiskaan kuuluu yli 3 400 jäsentä. Pääkaupunkiseudun lisäksi jäseniä on Mäntsälää ja Järvenpäätä myöten.

– 007 on sekaosasto. Yleisautomiesten ja ympäristöhuollon lisäksi siihen kuuluu meitä terminaalityöntekijöitä ja liikenneopettajia. Isompien alojen kesken tulee joskus vääntöä. Toivottavasti tuon tasapainoa siihen, Viljasalo pohtii.

– Tärkeintä on yhteinen etu eikä esimerkiksi se, ketkä esityksen ovat tehneet.

Päätöksen ehdolle asettumisesta Viljasalo teki lopulta vain kaksi viikkoa ennen osaston vuosikokousta. Puheenjohtajan nuija napsahti hänelle äänin 40–16.

– Olen ollut AKT:n nuorisovaliokunnan puheenjohtaja edellisestä edustajakokouksesta lähtien, mutta onhan tämä vaativampaa.

”Sirkushuveilla” asia perille

Ammattiosastossa Viljasalo on toiminut neljä vuotta, joista kolme toimikunnan jäsenenä. Nuoren naisen on pitänyt näyttää kyntensä muutaman kerran.

– Sanon aina aika suoraan kantani. Olen minä parin konkarin kanssa ottanut kunnolla yhteen, hän nauraa.

– Mielestäni samoja vanhoja keinoja ei voi käyttää iän kaiken. Kyse on ollut toimintatapojen erilaisuudesta. Kumpikin osapuoli on halunnut jäsenten parasta.

Riitapukareista on sittemmin sukeutunut parhaat ystävät.

Viljasalo sanoo, että ammattiosaston toimintaan tarvitaan uusia tuulia. Jos tyytyy tekemään, kuten aina ennenkin on tehty, tuoreita kasvoja ei ilmaannu tilaisuuksiin.

– Usein puhutaan, ettei ammattiosaston tehtävä ole järjestää sirkushuveja. Nämä ay-asiat ovat nykyään ihmisille niin vieraita, että asian saa toisinaan paremmin perille rennommissa merkeissä, hän perustelee.

– Vapaa-ajan toimintaan olisi hyvä saada kokonaisia perheitä mukaan. Puoliso ja lapset näkisivät, mitä ay-toiminta oikein on j että siitä voi olla ylpeä. Toiminta ei ole vain porukalla juomista.

Vuoden alkupuolella Viljasalo aikoo kutsua osaston toimikunnan koulutuspäiville.

– Vastuuta pitää jakaa. Katsotaan, minkälaisia vahvuuksia porukasta löytyy ja otetaan ne yhteiseen käyttöön. Toimikunnan jäsenyys ei merkitse vain kokouksissa istumista.

Räyhääjämaineesta eroon

Viljasalo pohtii, miksi AKT mielletään räyhääjäliitoksi.

– Pitää muistaa, että liitto on paljon enemmän kuin liiton johtotroikka. Liitto olemme me.

Myös ay-aktiiveilla on riitaisa maine, Viljasalon mukaan jopa joidenkin työntekijöiden silmissä.

– Siitä olisi jo aika päästä eroon. Ay-toiminnassa ei olla aina jotakin vastaan, vaan useammin jonkin asian puolesta.

Oman tiensä ay-toimintaan hän löysi, kun joutui vuokratyöntekijänä peräämään oikeuksiaan.

– Aivan nuorena olin kiinnostunut luonnonsuojelusta ja eläinten oikeuksista, sittemmin myös ihmisoikeuksista. Ay-toiminnassakin kyse on ihmisoikeuksista.