Kansainväliset yritykset seuraavat entistä tarkemmin kiinalaisten alihankkijoidensa tekemisiä, kertoo ILO:n pääsihteerin erityisneuvonantaja Kari Tapiola.
– Lakot Foxconnin alihankkijayrityksissä ovat saaneet myös monet muut monikansalliset metallialan suuryritykset, mm. Applen, ottamaan yhteyttä meihin ja ay-järjestöihin, Tapiola totesi torstaina Helsingin yliopistossa.
Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten ja Kiinan tilannetta pohdittiin Suomen Akatemian tutkimushankkeen seminaarissa.
Tapiolan mukaan monikansalliset yritykset yrittävät kohentaa alihankintayritystensä työolosuhteita ja työehtoja myös vetoamalla kiinalaisiin viranomaisiin.
– Yritykset ovat ensisijaisesti kiinnostuneet maineestaan. Hyvä niinkin, sillä se saa yritykset painostamaan alihankkijoitaan kohentamaan työoloja.
Työntekijät vaativat parempia työehtoja
Kiina on tunnustanut ja allekirjoittanut puolet ILO:n velvoittavista sopimuksista, ja se haluaa Tapiolan mukaan ajaa määräykset lainsäädäntöönsä.
– Työntekijän asema paranee hitaasti kansallisella tasolla. Työpaikkatasolla olosuhteet näyttävät kohenevan nopeammin, lakkojen takia.
ILO saa tietoa maan työoloista paitsi virallista tietä, myös kiinalaisilta itseltään, tekstiviestein ja puhelinsoiton.
Tapiola kertoo, että aiemmin kiinalaiset sai lakkoon vain uhka työpaikan menettämisestä, nyt lakkoillaan myös palkan, työaikojen ja työolojen takia.
Tapiola vaikuttaa optimiselta Kiinan suhteen.
– Venäjä on ratifioinut ILO:n sopimuksia, mutta niitä ei ole viety kansalliseen lainsäädäntöön. Kiinassa tahto tähän on suurempi.
Tehtävää silti riittää. Pakkotyötä käytetään yhä huolimatta ILO:n huomautuksista, eikä vapaata ammattiyhdistysliikettä ole. Työehtoneuvottelut hoitaa yleensä hallituksen hyväksymä ammattiliitto.
– Täytyy kuitenkin kysyä, onko parempi olla neuvottelematta lainkaan vai neuvotella edes jotenkin, Tapiola sanoo.
Lakien valvominen on vaikeaa
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kiinassa on käyty useita oikeudenkäyntejä työntekijöiden oikeuksista. Apulaisprofessori Zengyi Xie Kiinan yhteiskunnallisesta akatemiasta kertoi, että oikeutta on haettu syrjintätapauksissa.
Työnantaja on haastettu oikeuteen muun muassa sukupuolisesta syrjinnästä, vammaisen ja HIV-sairaan syrjimisestä.
Xien mukaan yritykset ovat ryhtyneet palkkaamaan työntekijöitä yksityisten työnvälitystoimistojen kautta.
– Niidenkin pitää noudattaa syrjinnän kieltäviä lakeja, mutta välitystoimistojen toiminnan valvominen on vaikeaa.
lehti 