Maailma on vetybuumin kynnyksellä ja Suomella on hyvät mahdollisuudet menestyä polttoaineen tuottajana. Vetyenergiatekniikan kehityksen moottorina toimii kansainvälinen autoteollisuus, joka on vahvistanut tuovansa vetypolttokennoautoja kuluttajamarkkinoille vuoteen 2015 mennessä, kerrotaan perjantaina julkistetussa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksessä.
Liikennesovellutusten ollessa kaupallistumisen kynnyksellä, edessä on investointibuumi vedyn jakeluverkostoon.
VTT:n mukaan maakaasupohjaiseen vetyyn siirtyminen tarjoaisi jo miljardiluokan säästöpotentiaalin Suomen vaihtotaseeseen. Jos vety vielä tuotettaisiin kotimaisista uusiutuvista raaka-aineista, henkilöauto- ja bussiliikenteessä päästään pitkällä tähtäyksellä lähes täydelliseen omavaraisuuteen ja pieneen hiilijalanjälkeen.
Suomen vetytiekartan on koonnut VTT ja osin rahoittanut Tekes. Tiekartassa arvioidaan kansainvälisen kehityksen kotimaisille yrityksille avaavia vientimahdollisuuksia, visioidaan vetyenergian laajamittaisen käytön energia-, ilmasto- ja teollisuuspoliittisia mahdollisuuksia Suomelle sekä esitetään suositukset niihin pääsemiseksi.
Hinnaltaankin kilpailukyinen polttoaine
Suomen mahdollisuuksia parantaa se, että täällä on jo nyt kansainvälisestikin merkittävää biopolttoaineiden jalostuksen osaamista ja alalla toimiva teollisuus.
Metsäbiomassasta voidaan tuottaa vetyä hyvällä hyötysuhteella leijupeti-kaasutukseen ja reformointiin perustuvilla prosesseilla. Kemian teollisuudessa syntyvä sivutuotevety ja muun tuotannon kanssa integroitu vedyn tuotanto ovat jo nyt toimiva vaihtoehto.
– VTT:n tutkimukset osoittavat, että metsänkorjuutähteestä saadaan kaasuttamalla vetyä paremmalla hyötysuhteella kuin dieseliä. Toistaiseksi edullisin vety reformoidaan kuitenkin maakaasusta. Sekin alentaa päästöjä, sillä maakaasusta reformoidulla vedyllä ajaa pidemmälle kuin suoraan maakaasulla. Vetyauto ei liioin tuota typpioksidia tai muita hiukkaspäästöjä, vaan vettä, toteaa projektipäällikkö, johtava tutkija Jussi Solin VTT:ltä.
Siirtyminen jo käynnissä
Henkilöauto- ja bussiliikenteen siirtyminen sähköiseen voimansiirtoon on jo käynnissä. VTT:n mukaan se tarjoaa merkittäviä hyötysuhde-etuja polttomoottoreihin nähden. Talviajettavuus, yli 500 kilometrin ajomatkat ja alle 5 minuutin tankkaus on mahdollista korvaamalla sähköauton akku 5 kilon vetoisella vetytankilla ja polttokennolla.
Tiekartassa suositellaan Suomen varautumista polttokennoautojen markkinoille tuloon hankkimalla polttokennoautoja ja -busseja koekäyttöön. Koekäyttö kannattaisi kytkeä vetytankkausasemien, muiden vientituotteiden ja palvelujen kehitykseen, testaukseen ja markkinointiin.
Vetytankkaus alkaa Vuosaaressa
Vetytankkausasemien rakentamiseen Suomella on valmius omasta takaa. Kotimainen kaasuyhtiö Woikoski Oy tuo omalla teknologiallaan vientikelpoisen vetytankkausaseman Vuosaareen tänä vuonna.
– Teemme nyt ennätysinvestoinnit ja panostamme voimakkaasti vetyyn. Viime talvena toimitimme vetyä arktisiin testiajoihin Lapissa, ja alkuviikosta julkistimme Hannoverissa tankkausasemakonseptin, jonka koekäyttö on alkamassa Voikoskella, kertoo toimitusjohtaja Kalevi Korjala. Hän toivoo kotimaisten pilottien tukevan vientiponnistuksia ja kasvattavan teknologiayrityksiä kehittämään vaativia komponentteja ja ohjausjärjestelmiä.
Vedyn energia- ja liikennekäytössä nähdään merkittäviä etuja hiilidioksidi- ja muiden ympäristöpäästöjen vähentämisessä, tuontipolttoaineiden korvaamisessa kotimaisella uusiutuvalla energialla, huoltovarmuudessa, alueiden työllisyydessä ja cleentech-kehityksessä.
Suomen kannalta kyse ei kuitenkaan ole pelkästään energiasta, vaan prosessien, materiaalien, laitteiden ja komponenttien valmistuksesta. Eli vientituotteista edessä olevaan vedyn jakeluverkostojen rakentamiseen, VTT:n tiekartassa painotetaan.
uutiskirje 
