Eduskunnan puhemiesneuvosto antoi keskiviikkona kolme suositusta kansalaisaloitteen käsittelyyn.
Puhemiesneuvosto suosittaa, että valiokuntien tulisi ilmoittaa aloitteen tekijöiden edustajille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun aloite on saapunut valiokuntaan, mihin toimenpiteisiin valiokunta ryhtyy. Valiokuntien tulisi kuulla kansalaisaloitteesta säännönmukaisesti asiantuntijoita. Lisäksi puhemiesneuvosto suhtautuu myönteisesti julkisten kuulemistilaisuuksien järjestämiseen kansalaisaloitteesta.
Perustuslain, eduskunnan työjärjestyksen ja perustuslakivaliokunnan tulkintojen mukaan valiokunnalla on itsenäinen vastuu oman työnsä järjestämisestä. Kansalaisaloite saa samanlaisen käsittelyn kuin hallituksen esitys ja kansanedustajien tekemä lakialoite.
Kulkee kuin hallituksen esitys
Kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa kulkee niin, että se ilmoitetaan täysistunnossa ja otetaan päiväjärjestykseen lähetekeskustelua varten. Keskustelun lopuksi eduskunta päättää, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi. Valiokunta päättää, ryhtyykö se käsittelemään aloitetta sekä käsittelyaikataulusta.
Kansalaisaloitteen tekijöiden edustajille on eduskunnan työjärjestyksen mukaan varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tämän ohella valiokunta voi kuulla asianomaisen ministeriön edustajaa sekä muita asiantuntijoita. Valiokunta voi myös pyytää toiselta valiokunnalta lausunnon. Puhemiesneuvosto kehottaa valiokuntia arvioimaan julkisten kuulemisten tarvetta kansalaisaloitteen käsittelyn aikana.
Valiokunta voi jatkaa asian käsittelyä mietinnön laatimiseksi. Se voi ehdottaa kansalaisaloitteeseen sisältyvän lain säätämistä sellaisenaan tai muutettuna taikka kansalaisaloitteen hylkäämistä. Mietintöön voidaan liittää myös lausumaehdotus, jossa esimerkiksi edellytetään, että valtioneuvosto ryhtyy asiassa lainvalmisteluun.
Mietintö, odottelu tai raukeaminen
Valiokunnan mietintö tulee täysistuntokäsittelyyn, jossa keskustelu käydään mietinnön pohjalta. Täysistunto päättää mietinnön päätösehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Selvityksen pohjalta valiokunta voi päätyä myös siihen, että kansalaisaloite ei saa valiokunnan tukea ja että sen enemmästä käsittelystä luovutaan. Tämä ei merkitse asian raukeamista tai päätöstä kansalaisaloitteen hylkäämisestä, vaan se jää odottamaan mahdollisia myöhempiä toimenpiteitä kuten hallituksen esitystä. Aloite voidaan ottaa myöhemmin uudestaan käsittelyyn valiokunnassa. Käsittelemättä jäänyt kansalaisaloite raukeaa perustuslain mukaan vaalikauden päättyessä.
Puhemiehen tulee kieltäytyä ottamasta asiaa käsittelyyn, jos se on selvästi perus- ja ihmisoikeuksien vastainen.
Ensimmäinen kansalaisaloite koskee turkistarhauksen kieltämistä. Se tulee eduskunnan lähetekeskusteluun torstaina 25. huhtikuuta kello 16 alkavassa täysistunnossa.
uutiskirje 
