Vasemmistoliiton puoluesihteeriksi pyrkivän tohtori Jorma Mäntylän mukaan uusliberalismin nousee nykyisessä talouspoliittisessa keskustelussa tuon tuosta esiin väärässä yhteydessä.
– Siitä on vasemmistolle tullut pahis, jota syytetään lähes kaikesta. Tosiasiassa monet esimerkiksi eurokriisin hoidossa toteutetuista taloustoimista ovat jyrkässä ristiriidassa klassisen liberalismin oppien kanssa, Mäntylä sanoi vappupuheessaan Lempäälän Ämmänristin muistomerkillä.
Mäntylä muistutti, että oppi- ja aatehistoriallisesti marxilaisuus ja vasemmistolaiset aatteet syntyivät 1800-luvulla liberalismin kritiikistä. Karl Marx ja Friedrich Engels suhtautuivat monissa asioissa kunnioittaen ja arvostaen heitä edeltäneiden liberalistien Adam Smithin, David Ricardon ja J.S. Millin oppeihin.
Hänen mukaansa marxilaisuuden ja liberalismin suhteen ymmärtäminen tuottaa suuria ongelmia tämän päivän poliitikoille ja jopa akateemiselle marxismille. Vasemmistosta ja ay-liikkeestä satelee syytöksiä EU:n ”uusliberalismista” ja esimerkkinä käytetään muun muassa kaupunkien vesilaitoksen yksityistämisiä.
EU-politiikka ei liberalismia
– Tällä EU:n politiikalla ei ole mitään tekemistä liberalismin kanssa. Liberalismin klassikot ymmärsivät hyvin luonnollisten monopolien ongelmat. Veden, sähkön ja kaasun jakelu sekä rauta- ja maantiet ja kanavat ovat luonnollisia monopoleja, eikä niitä tule antaa yksityisten käsiin. Kun tuotteen hinta ei määräydy markkinoilla kilpailussa, omistajalla on poliittinen ja verotusoikeuden kaltainen oikeus rahastaa monopolin avulla niin paljon kuin mahdollista, Mäntylä selvitti.
Englannin ja Walesin vesilaitosten yksityistämiseen kaatui myös äsken kuollut Margaret Thatcher, jota on pidetty ”uusliberalismin” äitinä.
Alhainen korkotaso aiheutti eurokriisin
Toisena esimerkkinä ”uusliberalismin” oudosta tulkinnasta Mäntylä piti eurokriisiä.
– Syynä oli yhteisvaluutta euron aiheuttama alhainen korkotaso, joka aikaansai suuren keinottelu- ja kiinteistökuplan. Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa tämä ajoi pankit kriisiin, kun ylikuumennut kiinteistökupla puhkesi. Kreikassa alhainen korkotaso houkutteli valtion lisäämään lainanottoaan siinä toivossa, lainarahan kierto palautuisi kansantalouteen lisääntyvinä verotuloina. Näin ei tapahtunut. Kyproksessa vastaava toistui laajan rahanpesun ohella.
– Kriisimaissa Olli Rehnin EU-troikka on lakaissut ongelmat maton alle lainaamalla kriisimaille rahaa, ensin EVVR:n ja sitten EVM:n ja IMF:n kautta. Yksityinen velka siirrettiin valtion maksettavaksi uuden velan avulla. Kreikan ja Kyproksen tapauksissa laaja harmaa talous sekä suoranainen rahanpesu peitetään lainaamalle valtioille rahaa leikkaus- ja yksityistämisohjelmia vastaan. Olemme nähneet tuntikausia televisiossa kuvia ammattiliittojen mielenosoituksista EU-troikan ”uusliberalistista” politiikkaa vastaan.
Keynes odottaa uutta tulemistaan
Mäntylän mukaan julkisen velan maksaminen uudella velalla oli klassisille liberalisteille kauhistus ja yksityisen velan siirtäminen valtion maksettavaksi hirvitys. He eivät ikimaailmassa olisi hyväksyneet sitä.
Mäntylä sanoi halunneensa näiden esimerkkien avulla sanoa, että vasemmiston ja klassisen liberalismin ero ei ole niin yksiselitteinen kuin poliittisessa propagandassa esitetään.
– Marxilaisuus, sosialidemokratia ja kommunismi tulisi nähdä liberalismin kritiikkinä. Marxin Pääoman alaotsikko oli poliittisen taloustieteen kritiikkiä. Tämän kritiikin pohjalta pitäisi rakentaa vasemmistolaista politiikkaa poimien liberalismin aateperinnöstä edistyksellinen ja käyttökelpoinen, omaksua se, ja työntää sivuun nykykapitalismiin soveltumaton. Elvyttävä talouspolitiikka, jonka edelläkävijä oli John Maynard Keynes, odottaa uutta tulemistaan. Mutta tuleminen ei tapahdu itsestään. Yksioikoinen ”uusliberalismin” kiroaminen ei vie eteenpäin, vaan luo vaikutelman jonkin vastustamisesta. Arvioitaessa vaikkapa thatcherismia olisi kuultava tutkijoita. Hyvä päätöksenteko perustuu tutkimukseen. Margaret Thatcherin hallintokaudella köyhyysrajan alapuolella elävien brittien määrä nousi 13 prosentista peräti 22 prosenttiin. Yli 12 miljoonaa brittiä elää tänään köyhyysrajan alapuolella. Olisi tutkittava mikä Thatcherin talouspolitiikassa tämän aiheutti, Mäntylä kehotti.
lehti 