Rakennusteollisuuden mukaan hiipuvaa talouskasvua voitaisiin nyt vauhdittaa rakennusinvestoinnilla. Valtion 400 miljoonaa euron tukitoimilla voitaisiin luoda jopa 40 000 työpaikkaa.
Rakennusteollisuus RT pitää ajankohtaa otollisena, koska rakentaminen on matalasuhdanteessa, kapasiteettia on vapaana ja kustannusten kasvu on maltillista.
– Täsmäelvytys olisi hyvä kohdentaa rakentamiseen, jossa vipuvaikutus on suuri. Esimerkiksi 100 miljoonan euron korjausavustukset taloyhtiöille voisivat saada liikkeelle miljardin euron investoinnit. Tällä työllistettäisiin 16 000 henkilöä, ja valtiolle kertyisi verotuloja noin viidennes kokonaisinvestoinnista eli 200 miljoonaa euroa, sanoo Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
Pipatin mukaan valtion elvytystukea tarvittaisiin myös talousahdingossa oleville kunnille kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseksi ja katuverkostojen kunnon kohentamiseksi.
– Eduskunnan tarkastusvaliokunnan selvityksen perusteella suhteellisesti eniten kosteus- ja homeongelmia on vanhoissa kuntien kiinteistöissä, kuten kouluissa ja päiväkodeissa. Korjausten nopeuttaminen on välttämätöntä jo terveyssyistäkin. Tukien tulisi olla luonteeltaan sellaisia, että ne kannustaisivat samalla suunnitelmalliseen ja ennakoivaan kiinteistönpitoon ja oikea-aikaisiin korjauksiin, sanoo Pipatti.
Katuverkko kuntoon
Lokakuussa voimaan tuleva raskaan kaluston massa- ja mittamuutos puolestaan edellyttää, että kunnat huolehtivat katuverkostonsa kestokyvystä. Katuja, siltoja ja katujen alapuolisia teknisiä verkostoja ei ole suunniteltu kestämään jättirekkoja. Mikäli rakenteita ei uudisteta, kalustouudistuksella tavoitellut hyödyt jäävät pitkälti toteutumatta.
200 miljoonan euron tuki kunnille korjausrakentamiseen ja 100 miljoonan euron tuki kuntien vastuulla olevien väylien parantamiseen mahdollistaisi yhteensä jopa 24 000 henkilötyövuoden työllisyyslisäyksen, jos kunnat saisivat tukien myötä tehtyä 1,5 miljardin investoinnit.
– Valtiolla ei ole tässä kuin voitettavaa. 400 miljoonan euron valtiontuki voisi toimia katalyyttinä 40 000 työpaikalle ja 2,5 miljardin investoinneille, joista valtio saisi verotuloja 455 miljoonaa, sanoo Pipatti.
Vuokra-asuntoihin satsattava
Vuonna 2008 alkaneessa viime taantumassa kansantaloutta elvytettiin voimakkaasti vuokra-asuntotuotannon sekä infra- ja korjausrakentamisen avulla. Pipatin mielestä tällä kertaa asuntorakentamisen tehostamiseksi on välttämätöntä, että hallituksen kevään kehysriihessä tekemät päätökset viedään viipymättä käytäntöön. Lisäbudjettiin on tehty varauksia muun muassa pääkaupunkiseudun käynnistysavustuksiin. Kokonaisuuden kannalta tärkeämpää on kuitenkin yleishyödyllisyysrajoitusten keventäminen ja uuden korkotukilainamuodon kehittäminen. Väylien kunnossapitoon kaivattaisiin yhä lisärahoitusta, koska liikenneverkoston kunto heikkenee määrärahojen puutteen vuoksi huolestuttavaa tahtia.
Rakentamiseen sijoitettu miljoona työllistää VTT:n tuoreen selvityksen mukaan 13–16 henkilöä sektorista riippuen. Yksi työpaikka rakennustyömaalla tuottaa 1–1,5 työpaikkaa teollisuudessa ja palveluissa. Rakentamiseen ja rakennetun ympäristön ylläpitoon osallistuu kaikkiaan joka viides Suomen työllisistä. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus on puolestaan 30–40 prosenttia rakentamiseen sijoitetuista euroista.
uutiskirje 
