Vasemmistoliiton Tampereen kokous jää historiaan varmaan monestakin syystä. Kaksipäiväinen kokous eteni miltei henkeä salpaavaa vauhtia. Äänestyksiä oli enemmän kuin ehkä koskaan. Puoluejohto uudistui ja nuoreni. Vasemmistoliitto paalutti myös tienviitat kohti tulevaisuutta Punavihreä tulevaisuus -asiakirjassaan, joka haastaa muun muassa vihreät ja toisaalta demarit.
Vaikka kokouksessa oli äänestyksiä niin henkilövalinnoista kuin punavihreästä asiakirjastakin kai yhteensä ennätysmäärä, kokous ei kuitenkaan ollut riitainen – itse asiassa kävi juuri päinvastoin. Demokratia toimi ja henki oli hyvä.
Pienen särön hyvään henkeen toi se, että aikapulan takia kaikki edustajat eivät saaneet pitää valmisteluja puheenvuorojaan. Olisi oikeus ja kohtuus, että halukkaat voisivat esittää kommenttinsa mielenpäällä olevista asioista; kokoontuuhan puolueen korkein päättävin elin vain kolmen vuoden välein.
Puoluekokousväki oli jonkinlainen läpileikkaus jäsenistöstä. Kokousväen valitsemassa puolueen ylimmässä johdossakin – puheenjohtajat, varapuheenjohtajat, puoluesihteeri, puoluehallitus ja puoluevaltuuston puheenjohtajisto – on varsin edustava otos erilaisista ikä- ja ammattiryhmistä. Edustettuina ovat niin opiskelijat, akateemiset, toimihenkilöt kuin perinteiset työläisetkin. Ikähaitari on 25:stä 60 vuoteen.
Uusi johtoryhmä vaikuttaakin varsin tasapainoiselta. Useinkin kritiikkiä esittänyt puolueen ay-siipikin oli tyytyväinen henkilöratkaisuihin. Erityisen tyytyväisinä kokouksesta lähtivät pohjoisen Suomen edustajat, kun he saivat omat edustajansa puoluejohtoon.
Vaikka vasemmistoliiton sisällä on aika ajoin esiintynyt arvostelua joihinkin puolueen johdon ja eduskuntaryhmän ratkaisuihin, mitään erityistä arvosteluryöppyä ei kokouksessa kuultu. Kritiikki oli rakentavaa ja puoluekokousväki näytti ymmärtävän, ettei kahdeksan prosentin puolue pysty sanelemaan ratkaisuja hallituksessa tai eduskunnassa ja tuloksia syntyy yhteistyöllä.
Yhteistyön tarvetta korosti myös SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio hieman yllättäen lauantaina puoluekokoukselle lähettämässään avoimessa kirjeessä. Siinä hän totesi SDP:n ja vasemmistoliiton tehneen hyvää ja toimivaa yhteistyötä hallituksessa viimeiset kaksi vuotta. Demarit jakavat Vainion mukaan yhteisen huolen yhteiskunnan eriarvoistumisesta, suomalaisesta työstä ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.
Toivottavasti kädenojennus oli vilpitön eikä vain osoittanut demarien taktista huolta siitä, että demarit ovat huolissaan kannattajistaan vihreiden ja vasemmistoliiton lähimaastossa.
uutiskirje 