”Kaksoset ovat ihanteellisia yrittäjiä, tunnettuja kyvystään hoitaa useita projekteja yhtä aikaa. Merkki on vahva niiden kartalla, jotka ovat jalaltaan keveitä tai käsistään taitavia. Tällaisia ovat urheilijat, voimistelijat, taikurit, maagikot, huijarit ja taskuvarkaat.”
Minusta tuli kaksonen, koska syntymähetkelläni Aurinko oli asettunut Kaksosten tähdistöön ja hallitsevana planeettana oli iltataivaalla vilkkuva Merkurius. Jumalana eläessään Merkurius oli merkonomien ja taskuvarkaiden suojelija sekä muiden jumalien nopsajalkainen lähetti.
Maata ympäröivällä Eläinradalla on kaksitoista tähdistöä, mutta vain seitsemän niistä on saanut nimensä eläimiltä. Kaksoset, Neitsyt ja Vesimies ovat ihmisiä, Jousimies kentauri ja Vaaka mittauslaite.
Jos ihminen uskoo horoskooppeihin, hänen on uskottava myös maakeskiseen maailmanselitykseen ja antiikin tähtijumaliin.
Kaikille Eläinradan merkeille ei riitä omaa planeettaa, vaikka Suomen Astrologinen Seura hyväksyy avarakatseisesti 1700-luvulla löytyneen Uranuksen, 1800-luvulla löytyneen Neptunuksen, plutoidi Pluton ja komeetta Chironin. Perinteisestä astrologiasta nämä luonnollisesti puuttuvat.
Planeetat eivät vaikuta ihmisten kohtaloihin sijainnillaan eivätkä koollaan, vaan vaikuttajana on aina se jumala, jonka mukaan planeetta on nimetty. Mars tekee ihmisestä sotaisan, Venus riettaan, Jupiter hyväntuulisen, Saturnus kylmäkiskoisen. Ja me Merkuriuksen lapset olemme taskuvarkaita.
Astrologia sai alkunsa Mesopotamiassa, missä jo sumerit tulivat siihen tulokseen, että vuodessa on 12 kuukautta ja vuorokaudessa 12 valoisaa ja 12 pimeää tuntia. Tunti jakautuu 60 minuuttiin, sillä 60 on 12:lla jaollinen ja muutenkin näppärä luku. Jos tunnissa olisi 50 minuuttia, neljännestunnissa niitä olisi 12,5.
Sorminiveliin pohjautuvan lukuharmonian rikkoi kiusallisesti Eläinrata, jossa oli kolmetoista tähdistöä. Kun kolmetoista oli kaiken kukkuraksi epäonnen luku, hämäränä häämöttävä Käärmeenkantaja pudotettiin vaivihkaa radalta pois.
Myös Israelissa oli kaksitoista heimoa ja Jeesuksella kaksitoista seuraajaa. Vai oliko? Tarkkaan laskien heitä oli kolmetoista, sillä Juudaksen petoksen jälkeen uudeksi apostoliksi valittiin Mattias.
Toinen ehdokas oli Justus, mutta arpa suosi Mattiasta. Suomalaiset kutsuivat hänen helmikuista muistopäiväänsä Kevät-Matiksi, kun taas evankelista Matteuksen syyskuinen muistopäivä oli Syys-Matti. Jos Justus olisi kaikkien aikojen lottoarvonnassa voittanut, minunkin isäni olisi voinut olla Justus Hämäläinen.
Maailman kuuluisin kaksonen on kesäkuun yhdeksäntenä 1934 kuoriutunut Aku Ankka tai kesäkuun ensimmäisenä 1926 syntynyt Marilyn Monroe. Vai julistammeko kuuluisimmaksi Dante Alighierin?
”Kun kiersin kanssa iki-Kaksoisien” ja ”kuin kaksoisien ma merkin näin ja siinä itse olin”, Dante kirjoittaa Jumalaisessa näytelmässä, joten hänen on oletettu syntyneen touko- tai kesäkuussa 1265.
Vuosiluku perustuu samantapaiseen järkeilyyn. Dante aloitti pitkän matkansa tuonpuoleiseen kiirastorstaina 1300, jolloin hän oli ”elomme vaelluksen keskitiessä”. Ihmisen elämän mitta on Raamatussa 70 vuotta ja puolet siitä on 35 vuotta. Yksinkertaisella vähennyslaskulla päästään vuoteen 1265.
Olivatko Aku, Marilyn ja Dante sitten kaksosluonteita? Kepeäjalkaisia he varmasti olivat, sillä amerikkalainen elämäntyyli vaatii vauhtia ja patikkaretki halki helvetin, kiirastulen ja paratiisin syö kyllä miestä ja kenkää.
Länsimaissa lähes kaikki ihmiset tietävät horoskooppimerkkinsä. Koulutuksesta riippumatta melkein puolet uskoo horoskooppien luonnekuvauksiin ja joka neljäs ennustuksiin.
Richard Nixon, Ronald Reagan ja Francois Mitterrand käyttivät neuvonantajinaan astrologeja ja Risto Ryti kyseli isänmaan kohtaloista rouvaltaan, joka oli spiritualistina päivittäisessä puheyhteydessä henkioppaansa kanssa.
Jos ihminen uskoo horoskooppeihin, hänen on uskottava myös maakeskiseen maailmanselitykseen ja antiikin tähtijumaliin. Kristinuskossa ihminen on Jumalan kuva, astrologiassa hän on Merkuriuksen, Venuksen, Marsin, Jupiterin tai Saturnuksen kuva sekä merkkien valtiaiden – kaksosten tapauksessa Castorin ja Polluxin – sukulaissielu.
Tähtitieteilijät ovat kuitenkin muistuttaneet, etteivät Eläinradan rajat ole enää vanhoilla paikoillaan, sillä Maan akseli vaappuu ja kaukaisessa tulevaisuudessa se osoittaa Pohjantähden sijasta kohti sinertävää Vegaa.
Myös Käärmeenkantajaa on vaadittu omalle vyöhykkeelleen Skorpionin ja Jousimiehen väliin, ja sen merkissä (30. 11.–17. 12.) syntyneisiin on keksitty yhdistää boheemia leväperäisyyttä: ”Käärmeenkantajien rahankäytössä on mukana terve annos haihattelua.”
Joulukuun alkupuolen lapset eivät kuvauksesta välttämättä pidä, mutta aika hyvin se sopii viftailevaan Jean Sibeliukseen, jonka syntymäpäivänä 8. 12. liputetaan paitsi miehelle myös suomalaiselle musiikille.
Horoskooppimerkkien uusien linjausten mukaan nykyiset kaksoset muuttuisivat häriksi ja nykyiset ravut kaksosiksi. Kireistä neitseistä tulisi vallanhimoisia leijonia ja pisteliäistä skorpioneista tasapainoisia vaakoja. Jeesus, nöyrä ja vaatimaton kauris, olisi jatkossa lyhytjänteinen jousimies.
On helppo virnistellä typeryksille, jotka ottavat horoskoopit tosissaan, mutta minusta häräksi taantuminen kuulostaa erittäin vastenmieliseltä. Minä haluan olla lennokas kaksonen enkä konservatiivinen, rutiineihin jumittunut härkä, jonka ihanneammatteja ovat isännöitsijä ja puutavarakauppias.
Epävarmoina teinivuosinani tutkin hartaasti kaksosten ja muiden merkkien luonnekuvauksia, sillä ne olivat oiva keino määritellä omaa identiteettiä ja suhdetta kulloiseenkin ihastukseen.
Ainut veljeni ja sisarukseni syntyi samana päivänä, jolloin täytin viisi vuotta, joten tunsin itseni kaksinkertaiseksi kaksoseksi ja lukion psykologian tunneilla myös skitsotyymiksi, jota uhkasi kahtia repivä skitsofrenia.
Kummasta on mahtanut olla enemmän harmia: horoskooppeihin liittyvästä huuhaasta vai SS-psykiatri Ernst Kretschmerin typologiasta? Kretschmer uskoi, etteivät ihmisen kohtaloa määrää tähdet vaan ruumiinrakenne. Leuaton ruipelo sairastuu skitsofreniaan, paksuleukainen punkero maanis-depressiivisyyteen. Viskooseista atleetikoista tulee hyviä natseja.
Kirjoittaja on hyvinkääläinen tietokirjailija, taidehistorioitsija ja kunnallispoliitikko.
uutiskirje 
