Marko Varajärvi – Vasemmiston uusi työjuhta

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Ensimmäisellä puoluesihteeriviikolla Lapin liiton kehittämisjohtajan tehtävät piti hoitaa loppuun ja korkata uudet hommat, vaikka virallisesti Varajärvi aloittaa niissä elokuun alussa. Tuli tavattua Suomen ministerit ja iso joukko muiden puolueiden kansanedustajia pääministerin illanvietossa, tuli istuttua puoluehallituksen, ministeriryhmän ja eduskuntaryhmän kokoukset. Tuli käytyä esittäytymässä puolueen piirijärjestöissä. Nukkuminen jäi muutamaan tuntiin yössä. Lounaitakin jäi väliin.

Ja tuli oltua se, joka antoi ensikommentit puoluehallituksen päätöksestä vaatia kansanedustaja Jyrki Yrttiahon erottamista puolueesta. Se oli se varsinainen soppa.

– Mutta kyllä se rauhoittuu, Varajärvi sanoo.

Työjuhdaksi

Ennen puoluekokousta Lapin arvioitiin olevan puolueessa eräänlaisessa katveessa, koska sieltä valittu kansanedustaja ei ole enää vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä. Sillä perusteltiin sitä, että Lapista pitää saada varapuheenjohtaja. Ja saatiinkin, kemiläinen Sari Moisanen.

Yhtäkkiä puoluejohdossa oli kaksi lappilaista. Varajärvi on syntyisin Torniosta ja asuu Kemissä. Hän kuitenkin korostaa sitä, että kotiseutu ei ole ratkaiseva tekijä puoluesihteerin työssä.

– Puoluetoimiston väkeä valittaessa ei voida ajatella, mistä päin kukin on. Puoluesihteeri on puolueen työjuhta, jonka valinnassa pätevyyden pitää ratkaista, hän sanoo ja korostaa sitä, että puoluesihteerikiertueella tultiin eri puolilla Suomea sanomaan, että hänellä on hyvät teesit.

– Varmasti on pohjoisen ääniä tuli tosi paljon, mutta olen asunut Helsingissä pidempään kuin esimerkiksi Kemissä.

Strategiaa

Uusi puoluesihteeri menee suoraan asiaan. Hänen kontollaan on järjestötyö.

– Näyttivät puoluehallituksessa vihreää valoa, kun haluan perustaa strategiatyöryhmän, joka on puoluesihteerin johdolla kokoontuva foorumi, hän sanoo.

Tavoitteena on tiivis yhteistyö ammattiyhdistysliikkeen kanssa.

– Työryhmän tehtävä on koota tietotaito ja osaaminen sekä antaa syötteitä ja suoranaisia aloitteitakin puolueeseen päin työelämään liittyvissä kysymyksissä. Tarkoitus on koota yhteen kaikki puoluetta lähellä olevat tahot.

Varajärvi odottaa kenttäväeltä kommentteja siitä, onko kokoonpano oikea. Puoluejohdon, jota hän edustaa, lisäksi työryhmässä olisivat mukana edustajat Vasemmistonaisista, Vasemmistonuorista, eduskuntaryhmästä, ministerien esikunnasta, Vasemmistofoorumista ja vasemmistoliiton piirien toiminnanjohtajista, mahdollisesti Kansan Sivistystyön liitostakin. Työryhmään on määrä kuulua edustus juuri perustetusta ay-työpajasta, jossa on edustettuna niin SAK, Akava kuin STTK.

– Lisäksi on tärkeää, että siinä on toiminnanjohtajan lisäksi muu piirijärjestöjen edustaja. Eri alueiden haasteet ovat erilaisia ja siksi haluankin vahvistaa piirijärjestöjen asemaa. Niissä on paras käsitys siitä, mikä missäkin toimii, Varajärvi sanoo.

– Tässä on jo paljon nimiä, mutta en halua mammuttiryhmää.

Eu-vaalit voitettavana

Vasemmistoliitto on tavannut hävitä vaalit.

– Eurovaaleissa tulee vaalivoitto. Yksi europarlamentaarikko ainakin saadaan, mutta tavoittelemme kahta paikkaa, Varajärvi ennustaa.

Hän asettaa nuo vaalit oman työnsä mittariksi.

– 20 vuotta on selitelty torjuntavoittoja. Nyt tehdään sellainen tulos, ettei tarvitse selitellä.

Uusi työryhmäkin Ensimmäisenä paneudutaan eurovaaleihin, jotka käydään vuoden kuluttua. Työryhmän jäsenistö voi vaihdella asian mukaan.

– Haluankin, että puolueen eu-työryhmä on myös edustettuna. Myös eurovaaliehdokkaat ovat tervetulleita.

Varajärvi haluaa vastaavat työryhmät perustettavaksi myös kaikkiin piireihin.

– Tarkoitus on se, että eurovaalit ovat piireissä esillä koko ajan ja joka kokouksessa käydään tilanne läpi.

Kuusi vuotta sitten eurovaalit eivät juuri kiinnostaneet vasemmistoliitossa ja tulos oli sen näköinen: Ainoa europarlamentaarikon paikka menetettiin.

– Nyt syke on tosi positiivinen. Puolueen taktiikka on oikea, liikkeellä ovat niin puoluejohto kuin eduskuntaryhmä, että saadaan hyvät ehdokkaat.

On jo saatukin: yksi ministeri, kolme kansanedustajaa ja Vasemmistonuorten puheenjohtaja ilmoittautuivat ensimmäisinä, yli vuotta ennen vaaleja.

Ay-liike ja feminismi

Varajärven arvioidaan olleen ay-liikkeen valinta vasemmistoliiton puoluesihteeriksi.

– Ei puoluekokouksessa ollut 162:ta ay-liikkeen edustajaa äänestämässä. Ääniä tuli muualtakin, hän sanoo.

Hän toteaa, että kampanjointi oli haasteellista, koska hän pääsi mukaan vasta kolme viikkoa ennen puoluekokousta, sillä olkapääleikkauksen takia lääkäri ei antanut lupaa aiemmin.

– Varmasti moni oli jo tuolloin lyönyt kantansa lukkoon. Mutta monenlaiset puoluekokousedustajat, naiset ja nuoret, ovat kertoneet äänestäneensä minua.

Varajärvi korostaa, että ei edusta yksioikoisesti ay-liikettä. Esimerkiksi feminismi on tärkeä toiminnan muoto.

– Olen lukenut yhteiskuntapolitiikkaa ja tiedän, että feminismissä on politiikan tutkimuksen näkökulmasta hienoja juttuja, koska siinä katsotaan yhteiskuntaa perinteisestä poikkeavalla tavalla. Sillä on heijastuksia demokratiakeskusteluun. Samaa voi sanoa vaikkapa Setasta, joka tekee hienoa työtä avatessaan esimerkiksi sitä, miten avioliittolaki todellisuudessa kohtelee seksuaalisia vähemmistöjä. Uudet näkökulmat ovat tervetulleita.

Varajärvi sanoo, että vasemmistoliitto on aidoin duunaripuolue.

– Mutta täytyy muistaa, että duunareihin kuuluvat myös akavalaiset ja sttk-laiset sak-laisten lisäksi.

Puoluekokouksessa monille tuntui olevan tärkeää, että puolueen johtoon saatiin haalarimies.

– Aistin kentältä, että on ollut pientä tyytymättömyyttä ja ajateltu, että ay-liikkeen ääntä ei ole kuunneltu niin hyvin kuin olisi syytä.

Kasviksia ja kabanossia

Vasemmistoliiton parin viikon takaisessa puoluekokouksessaan hyväksymästä punavihreästä asiakirjasta otsikoihin on nostettu siihen sisältyvä mainita kasvissyönnin suosimisesta. Varajärven mielestä se on asiallista asiaa, mutta luontevammin niin sanottujen vihreiden asioiden osalta hän puhuu siitä, miten teollisuuden tulee ottaa ilmastokysymykset huomioon.

– Esimerkiksi Outokummun terästehtaan tuottaman ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin muualla tuotetun jaloteräksen hiilijalanjälki. On parasta, että teräs tuotetaan siellä, missä hiilijalanjälki on pieni.

Hän pitää ruokatottumuksia ihmisten henkilökohtaisena asiana.

– Mutta totta kai niillä on heijastusvaikutuksia siihen, miten ruoka tuotetaan ja millainen siitä tuleva hiilijalanjälki on. Kasvissyönnin suosiminen on vastuullista ja kannatan sitä lämpimästi, vaikka olenkin kabanossimies.

Hän toteaa, että asiakirjan jälkihoito on tärkeää.

– Pitää katsoa, miten asioita viedään eteenpäin. Ei sitä ole tehty pölyttymään kirjahyllyyn.