Trendi näkyi jo JHL:n luottamusmieskyselystä syksyllä 2011. Sen 210 vastaajasta joka viides kertoi, että kunnassa tai kuntayhtymässä aiotaan palauttaa palveluja omaksi työksi.
Eniten kunnat ovat alkaneet tuottaa itse uudelleen vammaisten, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien sekä vanhusten asumispalveluja. Terveyspalveluista etenkin terveysasema- ja lääkäripalveluja on palautettu omaksi työksi. JHL:n kyselyssä useita mainintoja saivat siivous, ruokahuolto, kirjanpito, kiinteistönhoito, ATK-palvelut ja sairaankuljetus.
Syynä oli ostopalvelujen liian kovaksi käynyt hinta. Myös laatu oli aiheuttanut pettymyksiä. Vastaajat edustivat 140 kuntaa ja 47 kuntayhtymää, liikelaitosta tai osakeyhtiötä.
Kevan (entinen Kuntien eläkevakuutus) toimintaympäristötutkimuksen 2012 mukaan peräti noin puolet kunnista ja kuntayhtymistä on joko palauttanut ulkoistettuja palveluja tai harkinnut sitä. Vuoden 2013 sosiaalibarometri taas kertoo, että kolmannes kunnista on ottanut ostopalveluita takaisin omaksi työksi kustannus- ja laatusyistä.
Barometrin mukaan vain runsas kymmenen prosenttia kunnista oli onnistunut säästämään ulkoistamalla palveluja. Puolet oli joutunut toteamaan, että ostot olivatkin nostaneet kustannuksia. Barometriä julkaisee Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry.
Kunnan oma työ on edullisinta
Palautusten taustalla on huomio, että kunnan oma työ on kokonaistalouden kannalta usein edullisinta, arvioi kunta-alan suurimman ammattiliiton JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine.
– Myös palvelujen laatu, palveluketjun tehokkuus, ekologia ja työn teettämistavan eettinen kestävyys ovat painaneet vaakaa kunnan oman työn eduksi.
– Oma työ on myös helpommin valvottavissa, mikä auttaa estämään harmaata taloutta. Oma työ on myös hyvä keino estää veronmaksajien rahoja valumasta ulkomaisille pääomasijoittajille ja veroparatiiseihin.
Palautus omaksi työksi tapahtuu kilpailutuksen kautta tai poliittisella päätöksellä. Joskus takaisinoton sanelee käytännön pakko. Ulkoistettu palvelu ei pelaa tai sen laatu ei vastaa luvattua. Hinta saattaa ylittää sovitut raamit. Joskus ulkopuolinen tuottaja haluaa itse luopua tehtävästä kannattamattomana.
Ulkopuolinen palveluntarjoaja voi joutua myös taloudellisiin ja tuotannollisiin vaikeuksiin tai lopettaa toimintansa sopimuskauden aikana. Silloin pallo palautuu aina kunnalle, Niemi-Laine muistuttaa.
– Kunnan on joka tapauksessa hoidettava lakisääteiset velvoitteensa kuntalaisia kohtaan.
Esimerkkejä kuntien takaisin ottamista palveluista
Jyväskylän lastensuojelu. Jyväskylä vähentää ulkoisten palveluiden ostoa ja lisää omaa tuotantoaan lastensuojelussa. Muun muassa lastensuojelun sijoituksissa hinnat ovat ”karanneet käsistä” ulkopuolisia palveluja käytettäessä. Jyväskylässä noin viidennes kunnan palveluista on ostopalveluita.
Haminan ruokahuolto. Hamina on irtisanomassa sopimuksensa Puolustusvoimien ja kaupungin yhteisestä ruokahuollosta. Kaupunki on hankkinut ruokahuoltoa Fazer Food Services Oy:ltä noin 1 500 koulu- ja päiväkotilounasta päivässä. Yhteistoimintasopimus solmittiin vuonna 2005. Nyt oma tuotanto nähdään edullisempana ja laadukkaampana.
Raaseporin terveyskeskustoiminta. Raaseporin terveyskeskustoiminta hoidetaan vuoden 2014 alusta alkaen ensisijaisesti omana toimintana. Kaupungilla on ollut vuoden 2009 alusta sopimus Mehiläinen Oy:n (aiemmin Carema Oy) kanssa terveys- ja sairaanhoitopalveluista. Sopimuksen vuotuinen nettosumma on ollut runsaat 2,3 miljoonaa euroa. Tulossa olisi ollut hintojen korotus.
Kuhmon terveysasema- ja lääkäripalvelut. Kuhmolaisten lääkäri- ja vastaanottopalvelut palautettiin toukokuun 2013 alusta takaisin kuntayhtymän eli Kainuun soten omaan hoitoon. Syynä oli se, että palveluiden saatavuus ei ollut se, mistä sovittiin.Kuhmolaisten terveyspalvelut yksityistettiin Coronaria Hoitoketju Oy:lle neljä vuotta sitten. Vuoden 2011 alusta palvelut ryhtyi tuottamaan Attendo Terveyspalvelut Oy.
Multian vanhuspalvelut. Kunnan ulkopuolisista ostopalveluista on luovuttu. Vanhuspalveluiden rakennetta on muokattu siten, että kaikki asiakkaat kutsutaan joko kunnan hoivakoti Poukamaan tai kotipalveluun. Säästöjä on tästä laskettu tulevaksi 600 000 euroa vuositasolla.
Porin turvakoti. Porin perusturva ei jatka ostopalvelusopimusta Porin ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa. Porin kaupunki on ottanut toiminnan itselleen. Sopimuksesta luovutaan, sillä Pori katsoi joutuvansa maksamaan palveluista liikaa.
Savonlinnan perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut. Savonlinnan perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut siirtyvät kaupungin itsensä hoidettaviksi vuoden 2015 alusta. Nyt niitä on hoidettu Sosterin eli sairaanhoitopiirin kautta. Osa toiminnoista on sieltäkin ulkoistettu eteenpäin. Syy takaisinottoon on kohonneet hinnat.
Varkauden terveydenhuolto. Varkauden kaupunki palautti vuoden 2013 alusta osin ulkoistetun terveydenhuoltonsa omaksi työkseen. Sopimus Attendo MedOnen kanssa päättyi. Sopimukseen mentiin kaksi vuotta sitten pitkälti terveyskeskuslääkärivajeen takia.
Varkauden aluesairaalaa vahvistamalla arvioidaan säästyvän vuosittain jopa 7 000 varkautelaispotilaan matka Kuopioon. Tavoitteena on, että potilas saa hoidon lähellä, ensin terveyskeskuksessa ja sitten tarvittaessa sairaalassa. Pyrkimyksenä on saada uskottava perustason erikoissairaanhoito alueelle. Varkauden vuosittain maksama maksu Kuopion yliopistolliselle keskussairaalalle KYS:ille on ollut 18 miljoonaa euroa ja tavoite on pudottaa pois siitä 6 miljoonaa euroa.
Tiedot on kerätty julkisista lähteistä sekä JHL:läisiltä luottamusmiehiltä.
lehti 