Lihakarjan tehotuotanto ja laidunnuksen väheneminen ovat johtaneet perinnemaiseman ja sen eliöstön uhanalaisuuteen. Viljelykelpoista peltoa tarvitaan eläinten laiduntamiseen ja rehun kasvattamiseen.
Puustoisten perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella on METSO-ohjelman tukema hanke. Sen toteuttamisesta vastaavat WWF Suomi ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Hanke jatkuu vuoden 2015 loppuun.
– Luonnonlaiduntaminen on yksi harvoista ruoantuotantotavoista, jolla on positiivisia ympäristövaikutuksia, suojeluasiantuntija Elina Erkkilä WWF Suomesta kertoo.
Luonnonlaitumella lehmät ja lampaat saavat ravintonsa luonnonkasveista ja samalla hoitavat ympäristöä, kuten ketoja, niittyjä, hakamaita ja metsämaita.
Tarkat kriteerit rehulle ja lannoitteille
Kuluttajien kiinnostus ympäristöstä ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista sai toimijat pohtimaan, mitkä kriteerit luonnonlaidunlihalle pitää asettaa. Työryhmään kuuluivat WWF:n, Suomen Lammasyhdistyksen ja Pihvikarjaliiton edustajat. Kriteerejä puitiin myös laajalla kommenttikierroksella.
Kriteereissä on määritelty mm. laidunkausi, eläinten saama rehu laidunkauden ulkopuolella, kasvinsuojeluaineiden ja lannoitteiden käyttö. Lisäksi luonnonlaitumille on asetettu tietyt ehdot. Kriteerit toimivat niin tuottajan kuin kuluttajankin turvana.
Naapurimaassa kuluttaja saa laidunlihaa
Ruotsi on tarjonnut kuluttajille sertifioitua luonnonlaidunlihaa jo kymmenen vuoden ajan.
Luonnonlaidunliha on Ruotsin kuluttajakokemusten mukaan hyvän makuista ja parempilaatuista eli marmoroidumpaa kuin tehotuotettu.
– Luonnonlaidunlihaa ei pidä käsittää kilpailevaksi tuotteeksi luomutuotannolle, Erkkilä tähdentää.
Hänen mukaansa WWF haluaa viestiä kestävästi tuotetun lihan kulutuksen puolesta, mikä tarkoittaa vähemmän mutta laadukkaampaa lihaa.
Koko elinpiiri hyötyy
Ympäristöministeriön teettämän uhanalaisuusarvion mukaan perinneympäristöissä elää 214 äärimmäisen tai erittäin uhanalaista lajia. Puustoisissa perinneympäristöissä uhanalaisia lajeja on 46.
Luonnonlaiduntamishanke edistää metsänomistajien ja laiduneläinten omistajien yhteistyötä. Metsänomistaja saa mailleen perinneympäristöjä ja eläintenomistaja saa laidunalueen eläimilleen.
Hankkeen laatimat kestävyyskriteerit edistävät luonnonlaidunlihan tunnettuutta ja kysyntää. Kuluttaja saa mahdollisuuden valita ekologisesti ja ympäristövastuullisesti tuotettua lihaa.
Myös maaseutumatkailuyrittäjät odottavat saavansa lisäarvoa laiduntavista eläimistä.
lehti 