Koulujen alkaessa alkaa myös keskustelu koululaisten väsymyksestä. Lääkkeeksi siihen tarjotaan usein koulupäivän alkamisen myöhentämistä.
Tutkimusprofessori Timo Partonen THL:stä ei usko tästä olevan apua. Tutkimukset sekä Suomesta että muualta maailmasta kertovat myöhään nukkumaan menevien koululaisten voivan muita huonommin, hän kirjoittaa THL:n blogissa.
Koulupäivien siirtämisen vuoksi suoriutuminen koulussa on voinut heikentyä ja nuorten alkoholin käyttö lisääntyä, kun vapaa-aika on siirtynyt myöhempään iltaan. Suomessa koululaisten terveyskyselyssä iltavirkut nuoret käyttivät alkoholia ja tupakoivat useammin kuin varhain nukkumaan menevät nuoret.
Myöhään nukkumaan menijät surffasivat internetissä ja saivat siitä muita useammin univaikeuksia. Iltavirkut jättivät myös muita useammin aamiaisensa syömättä.
Jos koulupäivä ja vapaa-aika siirtyisivät myöhempään ja koululaiset nukkuisivat edelleen saman verran kuin aiemmin, mikään ei Partosen muuttuisi nykyisestä. Tilanne muuttuu vasta, jos vapaa-aika lyhenisi nykyisestä ja vapautunut aika käytettäisiin yöuneen.
Olisi toki mukavaa, jos koulupäivän siirtäminen parilla tunnilla myöhemmäksi houkuttelisi nuoret nukkumaan tarpeeksi ja arvostamaan hyvää yöunta. Tätä hän pitää yhä kiihkeämmin elävässä yhteiskunnassa epärealistisena toiveena.
Yhteiskunnan kiivastahtisuudesta kertoo se, että aikuinen ihminen nukkui 150 vuotta sitten noin 9 tuntia vuorokaudessa – nykyisin vain noin 7 tuntia.
uutiskirje 
