Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula pitää selvänä, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ei pidä lakkauttaa. Hallitus päätti elokuun rakenneuudistuspaketissaan rajata oikeutta kokopäivähoitoon vanhempainvapaalla olevilta perheiltä.
Kontulan arvioi päätöstä harkitsemattomaksi. Näkemyksensä hän perustaa tiistaina julkistettuun selvitykseen, jossa hän yhdessä eduskunta-avustajansa, valtiotieteiden maisteri Sanna Kyllösen kanssa arvioi subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksia. Kaksikko teki selvityksen vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pyynnöstä.
Kontula arvioi, että hallituksen suunnittelemassa muodossa muutoksella saataisiin 20 miljoonan euron mekaaniset säästöt. Hän pitää summaa pienenä suhteessa miljardiluokan kestävyysvajeeseen.
Koskaan ihmiskunnan historiassa ei pienten lasten hoivavastuu ole kasaantunut äideille niin vahvasti kuin viime vuosikymmeninä protestanttisessa lännessä.
Kontula huomautti, että saman kokoluokan uudistuksia tarvittaisiin sata, jotta kunnille osoitettu kahden miljardin euron säästötavoite saavutettaisiin.
Päivähoidon turha käyttö olematonta
Kontulan mukaan julkinen keskustelu päivähoidosta perustuu pikemminkin oletuksiin kuin faktatietoon.
Hän totesi selvityksen julkistamistilaisuudessa Helsingissä, että julkisuudessa kannetaan jatkuvaa huolta hoivavastuunsa päiväkodeille ulkoistavista vanhemmista.
– Yleistä keskustelua on leimannut vahva käsitys siitä, että me kaikki tiedämme tällaisia vanhempia olevan, Kontula sanoi.
Viitteitä säännönmukaisesta päivähoidon ylikäytöstä ei kuitenkaan ole löytynyt erilaisissa selvityksissä. Kontula ja Kyllönenkään eivät niitä löytäneet. Lattea juovat äidit ja vanhempien allasbileet ovat heidän mukaansa satua.
– Minullekin suurin yllätys oli, että päivähoidon ylikäyttöä ei löytynyt niin, että se olisi merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö, Kontula sanoi.
Hän kertoi selvityksen aikana penkoneensa yksittäisiä tapauksia, joissa väitettiin lasta pidettävän hoidossa ilman tarvetta. Niissä kävi ilmi, että kyse oli vääristä päätelmistä.
– Päinvastoin. Kokopäiväpaikoillakin olevien lasten vanhemmat näyttäisivät pyrkivän lyhyisiin hoitopäiviin, jos se vain suinkin on mahdollista.
Huoli väsyneistä äideistä
Kontulan mukaan hallituksen kaavaileman uudistuksen suurimmat riskit liittyvät päiväkotien lastensuojelulliseen tehtävään. Jatkossa kokopäivähoitopaikan saisi sosiaalisista syistä vain erillisellä hakemuksella. Hän pitää muutosta radikaalina verrattuna nykyiseen matalan kynnyksen käytäntöön.
– Ei ole realistista, että vanhemmat raportoivat viranomaisille perhetilanteestaan todenmukaisesti, ainakaan ennen kuin tilanne on todella kriisiytynyt. Ja vaikka niin tekisivätkin, kuinka auliisti säästöpaineissa kamppailevat kunnat taipuisivat tarveharkintaiseen palveluun, kun eivät ne näytä huolehtivan edes lakisääteisistä? Kontula kysyy.
Enemmän kuin lasten tarhapäivistä Kontulan mielestä pitäisi olla huolissaan siitä, että jo nyt monessa kodissa väsynyt ja masentunut äiti vastaa pienten lasten ympärivuorokautisesta hoivasta. Arvioilta 10–15 prosenttia äideistä kärsii synnytyksenjälkeisestä masennuksesta.
– Luku on suuri ja kertoo siitä, että meillä on jo nyt paljon koteja, joissa väsynyt ja masentunut äiti hoitaa vauvan lisäksi taaperoikäistä ja lapset mahdollisesti nukkuvat vielä eri aikaan niin, että äiti ei saa nukkua koskaan. Se ei ole optimaalinen tapa huolehtia lapsista, Kontula sanoi.
– Koskaan ihmiskunnan historiassa ei pienten lasten hoivavastuu ole kasaantunut äideille niin vahvasti kuin viime vuosikymmeninä protestanttisessa lännessä. Aikaisemmin äitien tukena olivat lähisuvun muut naiset. Näiden epävirallisten verkostojen ohentumista on Suomessa tähän saakka paikattu julkisella päivähoidolla.
Varhaiskasvatus loistava investointi
Selvitykseen haastateltu Lastentarhaopettajaliiton puheenjohtaja Anne Liimola muistuttaa, että säästöt varhaiskasvatuksessa merkitsevät kasvavia kustannuksia lastensuojelussa ja perusopetuksessa.
– On laskettu, että euron investointi varhaiskasvatukseen toisi takaisin seitsemän euroa, Liimola totesi selvityksen julkistustilaisuudessa.
Luvut perustuvat Euroopan komission tietoihin. Sijoitus poikisi esimerkiksi kouluttautumisessa ja työllistymisessä.
Kontulan ja Kyllösen laatima Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen vaikutuksia -raportin julkaisi Vasemmistofoorumi.
lehti 