Halvin hinta on ratkaisevin kriteeri julkisen palvelun tuottajan valinnassa. Innovatiivisuus tai asiakaslähtöisyys merkitsevät vain vähän. Nykymenettelyt eivät tue uusien toimintatapojen ja teknologioiden käyttöönottoa sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti maanantaina tutkija Pekka Lithin raportin Julkiset hankinnat ja toiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Julkisten hankintojen arvo sosiaali- ja terveyspalveluissa oli vuonna 2012 noin 2,7 miljardia euroa. Yksityisten palvelujen merkitys julkisessa terveydenhuollossa on huomattavasti pienempää kuin sosiaalipalveluissa, mikä johtuu kuntayhtymien vahvasta asemasta erikoissairaanhoidossa.
Tutkimuksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa on painotettu palvelun hintaa ja yritysten olemassa olevaa osaamista, toimitusvarmuutta, taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja sekä aiempia referenssejä ja kokemuksia. Tämä on suosinut vanhoja ja suuria toimittajia. Se on myös osaltaan voinut edistää viime vuosina voimistunutta yritystoiminnan keskittymistä sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Nuorten pk-yritysten vahvuuksia voisivat olla uudet innovaatiot ja toimintatavat. Voimavarojen ja aiemmin referenssien puute voivat kuitenkin estää niiden pääsyn julkisten hankintojen toimittajiksi.
Eivät kehitä laatua
Julkisten hankintayksikköjen käyttämät hankintamenettelyt eivät näytä kehittävän palvelujen laatua, tuottavuutta tai markkinoiden monipuolisuutta, kertoo tutkimus.
Vaihtoehto olisi asiakkaan oikeus valita itse palvelutuottajansa. Tutkimus pitää palvelusetelijärjestelmää hyödyllisenä välivaiheena asiakkaan valintaan perustuvan palvelutuotantomallin juurruttamisessa julkisrahoitteisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Julkisrahoitteisessa palvelutuotannossa olisi kuitenkin tärkeää parantaa tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta sekä laajentaa asiakkaan valinnan vapautta kaikkiin palveluntuottajiin.
Kymmenen miljardin bisnes
Yle Uutiset kertoi sunnuntaina kuntapalveluiden ulkoistusten nousseen uuteen ennätykseen. Kunnat ja kuntayhtymät maksoivat ostopalveluista viime vuonna 9,5 miljardia euroa, kun viisi vuotta aikaisemmin niihin kului 5,8 miljardia euroa.
Viime vuonna yli 20 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien kokonaismenoista kului ostopalveluihin.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi kunnat ostavat palveluita alueiden, teiden ja rakennusten kunnossapitoon ja huoltoon, koulu- ja sairaankuljetuksiin, ruokahuoltoon sekä puhtaanapitoon.
lehti 