Suurin osa suomalaisista yöperhoslajeista lentää lämpiminä kesinä aikaisemmin kuin viileinä. Eroja lämpötilaherkkyydessä on kuitenkin paitsi lajien välillä myös saman lajin sisällä.
Useiden yöperhoslajien pohjoisessa elävät populaatiot ovat fysiologisesti vähemmän herkkiä kohoaville lämpötiloille kuin lajin populaatiot Etelä-Suomessa.
Asiaa selvittäneen tutkimuksen tietolähteenä käytettiin maailman mittakaavassa harvinaisen laajaa seuranta-aineistoa.
Yöperhoskantoja seurataan yli 40 kohteessa eri puolilla Suomea.
Lämpötilojen nousuun mukautuminen voi osittain hidastaa lajien lentoaikojen muutoksia pohjoisessa, jossa lämpötilojen ennustetaan ilmastonmuutoksen myötä nousevan enemmän kuin etelässä.
Asia selviää Itä-Suomen yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä yhdysvaltalaisen Dartmouth Collegen yhteistyössä toteuttamasta tutkimuksesta. Tutkimuksen pohjalta tehty artikkeli julkaistiin vastikään Global Change Biology -tiedejulkaisussa.
Lämpötila säätelee
yöperhosten elinkiertoa
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että hyönteisten elinkierron ajoittumista määräävistä fysiologisista kontrollimekanismeista tärkeimpiä ovat lämpötila, päivän pituus tai näiden yhdistelmä.
Nyt tehdyssä tutkimuksessa kaikkiaan 334:n Suomessa esiintyvän yöperhoslajin lentoaikatietoihin sovitettiin kilpailevia malleja, joissa voitiin erottaa näiden kolmen tekijän suhteellinen merkitys.
– Tulokset osoittivat, että suurimmalla osalla yöperhoslajeista lennon ajoittuminen on lämpötilojen säätelemää. Pohjois-Suomessa yöperhoset sietävät lämpötilojen kohoamista paremmin kuin Etelä-Suomessa, kertoo tutkija Anu Valtonen Itä-Suomen yliopistosta
Maailman mittakaavassa
ainutlaatuista aineistoa
Tutkimuksessa käytettiin koko maan kattavaa, Kainuun ELY-keskuksenja SYKEn koordinoiman valtakunnallisen yöperhosseurannan (Nocturna) aineistoa. Aineisto kattaa lajien lentoaikatietoja 20 vuoden ajalta lähtien vuodesta 1993, jolloin seuranta käynnistettiin.
Yöperhoskantoja seurataan nykyisin yli 40 kohteessa metsäisissä ympäristöissä eri puolilla Suomea. Seurannan aikana vapaaehtoisten hyönteisharrastajien avulla on määritetty ja tallennettu tietokantaan yli kuuden miljoonan perhosyksilön havainnot.
– Laajuudeltaan ja kestoltaan vastaavia yöaktiivisten hyönteisten seurantaprojekteja on maailmanlaajuisestikin vain kahdessa muussa maassa, Iso-Britanniassa ja Unkarissa, erikoistutkija Juha Pöyry SYKEstä kertoo.
lehti 