Elokuun budjettiriihen aikaan kauhisteltiin valtion velkaantumista. Velka ylittää ensi vuonna sadan miljardin euron rajan.
Kyse on kuitenkin valtion bruttovelasta, joka ei ota huomioon valtion omaisuutta ja saamisia velkojen vastapainona.
”Nettovelka, jossa bruttovelasta vähennetään rahoitusvarat, antaakin bruttovelkaa oikeamman kuvan valtion velkatilanteesta”, kirjoittaa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela Tieto & Trendit -blogissa.
Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukaan vuoden 2007 lopussa rahoitusvarat olivat suuremmat kuin velat. Sen jälkeen velat ovat lähteneet nopeaan kasvuun. Viime vuoden lopussa kaikki valtionhallinnon velat olivat yhteensä 104 miljardia euroa ja rahoitusvarat 62 miljardia euroa.
Nettovelka oli siis 42 miljardia euroa.
Tilastokeskuksen rahoitustilinpidon mukainen valtionhallinnon velka on eri asia kuin valtiokonttorin tilastoima valtionvelka, joka oli 84 miljardia euroa. Valtionhallinnon velkaan on muun muassa laskettu mukaan muutkin velat kuin varsinaiset lainat, esimerkiksi kauppaluotot.
Suomella on pullea osakesalkku
Valtion rahoitusvarojen suurin erä viime vuoden lopussa olivat 33,4 miljardin arvoiset osakkeet ja osuudet. Muita suuria eriä olivat käteisvarat ja talletukset (7,4 miljardia euroa) ja lainasaamiset (17,0 miljardia euroa).
Rahoitusvarojen ulkopuolelle valtion varallisuudesta jää vielä reaalivarallisuus eli maat, metsät, tiet, rakennukset ynnä muut sellaiset, joiden tilastointia Tilastokeskus on parhaillaan kehittämässä.
Olli Savelan muistuttaa lisäksi, että valtionhallintoa laajempi käsite on julkisyhteisöt. Se sisältää myös paikallishallinnon ja sosiaaliturvarahastot.
”Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa julkisyhteisöillä on enemmän rahoitusvaroja kuin velkaa. Tämä johtuu työeläkerahastojen varallisuudesta.”
uutiskirje 
