Ravinteiden päästövähennystavoitteet ovat kiristymässä kaikissa Itämeren rantavaltioissa. Itämeren suojelukomission ministerikokous päättää huomenna valtioiden uudesta ravinteiden päästökatosta ja maakohtaisista vähennystavoitteista.
Komission hyväksymässä toimintaohjelmassa vuodelta 2007 on tavoitteena Itämeren ympäristön hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Ohjelma kattaa rehevöitymisen, haitalliset aineet, meriliikenteen ja luonnon monimuotoisuuden. Ohjelmassa kullekin merialueelle on annettu ravinteiden päästökatto ja rantavaltioille omat typpi- ja fosforikuormituksen vähennystavoitteet.
Suomelle ehdotetaan uusiksi ravinnekuormituksen vähentämistavoitteiksi 2 430 tonnia typpeä nykyisestä 1 200 tonnista ja 330 tonnia fosforia 150 tonnista vuodessa. Suomen typen kokonaiskuormitus Suomenlahteen on jo vähentynyt noin 17 prosenttia ja fosforikuormitus noin viisi prosenttia vuosien 1997- 2003 keskiarvosta. Nämä saavutetut päästövähennykset vähennetään Suomen uusista tavoitteista.
– Vähennystavoitteet ovat Suomelle kunnianhimoisia mutta mahdollisia. Lähtökohtana on, että ravinnekuormituksen vähentämistä suunnitellaan ja toteutetaan laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kesken osana vesienhoidon ja merenhoidon suunnittelua, ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) sanoo.
– Suomelle on myös tärkeää sopia Itämeren maiden yhteisistä toimista merkittävimmän kuormittajan, maatalouden, päästöjen vähentämiseksi.
Vähennystavoitteen kohde Suomenlahti
Suomen vähennystavoite on kohdennettu Suomenlahteen. Tavoite voidaan saavuttaa siten, että Saaristomeren vesienhoitosuunnitelmien ja Ahvenanmaan vesienhoidon mukainen ravinnekuormituksen vähentyminen lasketaan täysimääräisesti ja Selkä- ja Perämeren vesienhoitosuunnitelmien mukainen typpi- ja fosforikuormituksen vähentyminen lasketaan osittain Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden hyväksi ja osaksi Suomen vähennystavoitetta.
Suojelukomission vuonna 2007 hyväksymiä alustavia vähennystavoitteita on päivitetty asiantuntijatyönä. Päätöksen tueksi on käytössä aiempaa enemmän meren tilaa kuvaavia muuttujia.
Luonnonsuojeluverkkoa myös kehitettävä
Kokouksessa käsitellään myös Itämeren rannikko- ja merialueiden suojelualueverkostoa. Siihen kuuluu 163 aluetta, joista Suomessa on 22. Suojelualueiden pinta-ala koko Itämeren mereisestä pinta-alasta on 11,7 prosenttia eli se ylittää kymmenen prosentin tavoitteen.
Uusi tavoite on saavuttaa pinta-ala myös meriallaskohtaisesti. Tavoite on vielä saavuttamatta Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella .
Vain 106 suojelualueella on hoito- ja käyttösuunnitelma. Ministerien on tarkoitus päättää 1990-luvulta peräisin olevan suosituksen uudistamisesta. Kaikilla alueilla tulisi olla toimiva hoito- ja käyttösuunnitelma tai siihen verrattavissa oleva hoitokeino vuoteen 2015 mennessä.
uutiskirje 
