Populismista väitöskirjaa tekevän Laura Parkkisen mukaan nuorehkot naiset ovat suurelta osin syrjäyttäneet iäkkäät miehet populistijohtajina, koska mediatilasta taistelevasta populismista on tullut yhä ”telegeneettisempää”.
”He korostavat menestystä, ja erityisesti 1980-luvulla syntyneet ovat samaistuneet heihin”, Parkkinen kirjoittaa Politiikasta-blogissa
Hän lainaa sveitsiläistä Le Philosophie Magazinea, joka on käsitellyt populististen ääriliikkeiden naiskeulakuvia. He totesivat naispopulistien habituksen olevan très bourgeois: koruja (useimmiten helmiä), kauniita ja kalliita vaatteita, mieluiten vaaleat ja pitkät hiukset.
He ovat ekonomeja tai juristeja, jotka sotien muistojen sijaan puhuvat äitiydestä ja turvallisuudesta sekä vastustavat siirtolaisuutta.
Marine Le Pen näkyy televisiossa
Esimerkkejä populistijohtajien uudesta aallosta ovat Siv Jensen, joka juuri vei Norjan Edistyspuolueen hallitukseen ja Ranskan Marine Le Pen, joka on erityisen näkyvä televisiossa. Le Penin rinnalla on nuoria naisia, jotka osaavat esiintyä ja opiskelevat eliittikorkeakouluissa.
Laura Parkkinen kirjoittaa, että ”Suomessa mediatilaa on hallinnut viikkoja suvereenisti nuori nainen, joka ihailee Thatcheria, Reagania ja Niinistöä, korostaa yksilön yritteliäisyyttä, vaatii tiukempaa maahanmuuttoa ja kehitysavun tiukentamista.”
”Yksinkertaistuksia ja kärjistyksiä”
Hän tarkoittaa tietysti kokoomusnuorten puheenjohtajaa Susanna Koskea.
Naisjohtajia kuvataa termillä paljettipopulismi.
”Voidaanko Suomessakin puhua paljettipopulismista? Miksi nainen sopii hyvin laukomaan kovia avauksia ja saa paljon mediatilaa? Miksi argumentaatio jää ohueksi?”, Parkkinen pohtii.
Hänen mukaansa naisen suuhun voi laittaa koviakin asioita ilman että ne kuulostavat järin kovilta.
”Sekä käheä-ääninen Marine Le Pen että mahdollisesti Susanna Koski ovat ehdolla eurovaaleissa. Tämä kertoo median hallinnasta. Kosken populismi on ennen kaikkea yksinkertaistuksia ja kärjistyksiä.”
lehti 