Työmarkkinaneuvotteluita varjostavat kuntien vaikeat talousnäkymät sekä hallituksen valmistelema rakennepaketti, arvioi ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen. Hän puhui perjantaina Helsingin Mielenterveystyöntekijät JHL-yhdistyksen 60-vuotisjuhlassa.
Kokonaisuudessaan kuntien menoista on tarkoitus säästää kaksi miljardia euroa vuosina 2014–2017.
– Säästöjä haetaan joukolla uudistuksia, joilla muutetaan pysyvästi palveluvelvoitteita ja palvelujen tuotantotapoja. Kuntien tehtäviä aiotaan vähentää, Asara-Laaksonen sanoi.
Muutosten yksityiskohdat ovat. Päätöksiä tehdessä pitää olla todella tarkka ja kaukonäköinen, Asara-Laaksonen painotti.
– Hallituksen rakennepaketin tavoite on tukea työllisyyttä ja kasvua. Olisi irvokasta, jos se palveluja leikkaamalla lisäisikin työttömyyttä ja vaurioittaisi kasvun edellytyksiä.
– Päättäjiltä vaaditaan nyt paljon. Ei pidä sortua tekemään leikkauksia, joiden hinta on säästöjä suurempi ja joista maksetaan pitkään katkeraa laskua.
Asara-Laaksonen varoitti vahingoittamasta hyvinvointivaltiota karkeilla leikkauksilla ja hatarilla toivepuheilla leikkausten dynaamisista vaikutuksista.
– Tarvitsemme ehjää ja kaikkia kannustavaa Suomea, emme lisää köyhyyttä, tuloerojen kasvua ja Saksan mallista halpatyötä.
HUS irtisanoo hätiköiden
Esimerkkinä hätiköinnistä säästöpaineissa Asara-Laaksonen mainitsi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin. Se irtisanoo nyt ensimmäistä kertaa toimintansa aikana työntekijöitään toiminnallisista ja taloudellisista lähtökohdista. Tammiharjun sairaalasta Raaseporissa on irtisanottu syksyn aikana 13 mielenterveyshoitajaa ja vahtimestari. Irtisanomiset on käytännössä kohdistettu yhteen ammattiryhmään.
HUS vähentää henkilöstöään suunnittelemattomasti ja kyseenalaisin menettelyin, Asara-Laaksonen moitti. Leikkaus osuu lisäksi äänettömään ja oikeuksiaan puolustamattomaan ryhmään, psykiatrisiin potilaisiin. Mielenterveyden ongelmat ovat Suomessa aivan kärjessä työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen syylistassa, Asara-Laaksonen muistutti.
– Psykiatrian rakenteellinen muutos avohoitopainotteisemmaksi on sinällään perusteltua. On kuitenkin surullista, että psykiatrinen hoito on nyt joutumassa ensimmäisten joukossa talouslaman maksumieheksi.
uutiskirje 
