Vanhuuseläkeiän sitominen elinajan odotteeseen pidentäisi työuria, alentaisi työeläkemaksua ja pienentäisi julkisen talouden kestävyysvajetta. Näin väitetään Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkijoiden Jukka Lassilan, Niku Määttäsen ja Tarmo Valkosen maanantaina julkaistussa kirjassa Eläkeiän sitominen elinaikaan – miten käy työurien ja tulonjaon?
Tutkijoiden mukaan vanhuuseläkeiän nostaminen voidaan toteuttaa tavalla, joka ei lisää kansalaisten taloudellista eriarvoisuutta.
ETLAn tutkijoiden mielestä vanhuuseläkeikärajojen nosto eliniän kohotessa on tavoiteltavaa kahdesta syystä. Ensimmäinen on eläkkeen riittävyys. Jos eliniät pitenevät, mutta työurat eivät, elinaikakertoimen leikkaamat kuukausieläkkeet saattavat jäädä työeläkejärjestelmän tavoitteisiin nähden pieniksi.
Toinen syy on työurien pituuden vaikutus valtion ja kuntien talouteen – mitä pitemmät työurat, sitä enemmän verotuloja.
Tutkimuksessa arvioidaan, että alinta vanhuuseläkeikää nostettaessa myös pääsyä työttömyysputkeen ja osa-aikaeläkkeelle tulee rajoittaa. Vaikutukset työuriin jäävät muuten vähäisiksi, sillä eläkeiän nostaminen on omiaan lisäämään työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeen käyttöä.
Jos työttömyysputki ja osa-aikaeläke poistettaisiin kokonaan yhdessä vanhuuseläkeiän kahden vuoden korotuksen kanssa, työurat pitenisivät kymmenellä.
”Etla uhkaa ikääntyvien toimeentuloa”
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö arvioi ETLAn eläkemallin vaarantavan ikääntyvien työttömien toimeentulon.
SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto pitää uhkana, että lisäksi malli kasvattaisi ikääntyvien työttömyyttä, kun vailla työtä olevat ikääntyneet joutuisivat eläkkeen sijasta työttömyysturvalle.
– ETLAn malli poistaisi osa-aikaeläkkeen ja niin sanotun työttömyysputken, jossa pidennettyä työttömyysturvaa saa eläkeikään asti. Lisäksi eläkeiän alarajaa nostettaisiin ja se sidottaisiin elinajan odotteeseen.
Työttömyys oma valinta?
Veirton mielestä tutkimuslaitoksen laskelmat perustuvat oletukseen, että kansalaiset voivat itse vapaasti päättää, ovatko he töissä vai työttöminä.
– Todellisuudessa työttömyysputkeen joudutaan usein irtisanomisen vuoksi ja vasten omaa tahtoa. Putken käyttö onkin suora seuraus yleisestä työllisyystilanteesta.
Vuoden 2010 alussa työttömyysturvan lisäpäivillä oli alle 2 000 työtöntä. Tämän jälkeen lisäpäiville tuli vuosina 2008–2010 irtisanottuja, jolloin määrä kasvoi ja on jo yli 14 000 henkilöä.
– Kasvu ei varmasti johdu siitä, että yht’äkkiä tuhannet ihmiset olisivat tajunneet työttömyyden olevan työtä houkuttelevampaa, Veirto laskee.
Hän kiittää Etlan raporttia hyvin tehdyksi mutta muistuttaa, että sellaisenaan sitä ei voi toteuttaa.
Raportti toimii taustamateriaalina, kun työmarkkinajärjestöt käyvät eläkejärjestelmää koskevia neuvottelujaan myöhemmin tänä ja ensi vuonna.
uutiskirje 
