Suunnitelma EU:n ja Venäjän välisestä viisumivapaudesta herättää ristiriitaisia tunteita Kaakkois-Suomessa. Etelä-Karjalassa, jota vapauden tuoma lisäliikenne ensimmäisenä ja eniten koskisi, toivotaan matkailijoista lisätuloja, mutta toisaalta pelätään monia käytännön ongelmia. Innokkaimmin vapautta ajaa liike-elämä.
Matkailijamäärät Venäjältä Suomeen ovat jo kasvaneet rajusti. Rajanylityksiä tapahtuu vuodessa noin yhdeksän miljoonaa, mikä merkitsee neljän miljoonan venäläisen käyntiä Suomessa. Se on keskimäärin 11 000 kävijää päivässä.
Vaikka kaikilla kaakkoisen Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla tehdään laajennustöitä, se ei ole ratkaisu ongelmiin. Venäjän puolella vastaavaa ei tapahdu eikä itse raja ratkaise kaikkea. Esimerkiksi Imatralla voi hyvällä syyllä kysyä, millainen liikennetukos itse kaupungissa liikenteen lisääntymisestä seuraa.
Poliisi supistaa säästösyistä
Majuri Ville Joskitt Kaakkois-Suomen rajavartiostosta ja Imatran tullin päällikkö Tuija Viiankorpi kertovat, että näiden viranomaisten palvelukseen saadaan tämän ja ensi vuoden aikana noin 140 uutta työntekijää. Mutta rikoskomisario Antti Vilkko Etelä-Karjalan poliisilaitokselta kertoo, että poliisilla on päin vastoin tarvetta väen vähentämiseen – säästösyistä.
Poliisin resurssien supistaminen tuntuu kummalliselta sen vuoksi, että media kertoo lähes päivittäin paikallisen väestön tekemistä rikoksista ja että ostosturistit ovat jo lisänneet liikennettä merkittävästi.
Pelkoja ja oikeita ongelmia
Ajatus viisumivapaudesta on herkkä keskustelunaihe Kaakkois-Suomessa. Mitään tietoa muutoksen ajankohdasta ei ole, ja jo se nostaa esiin epätietoisuutta.
Imatralla järjestetyssä keskustelutilaisuudessa yleisö toi esiin pelkoja siitä, että rikollisuus kasvaa. Rikoskomisario Antti Vilkko saikin selittää, että aina kun väkimäärä kasvaa myös erilaisilla rikoksilla on taipumus lisääntyä. Tällä hetkellä rikoskäyrät kulkevat Etelä-Karjalassa kuitenkin alaspäin.
Konkreettisemmin huolta esitettiin teiden ja muun infrastruktuurin kestokyvystä sekä palvelujen riittävyydestä, mikäli liikenne yhä kasvaa ja asiointi kaupoissa moninkertaistuu.
– Arviomme on, että viisumivapaus lähes kaksinkertaistaisi rajanylitysliikenteen eli myös venäläisten nykyisen noin neljän miljoonan määrän vuodessa. Eniten lisäkiinnostusta matkustamiseen näyttää olevan Moskovassa, purkaa Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy:n Pasi Nurkka Venäjällä tehtyä mielipidekyselyä.
Monella suulla on puhuttu venäjän kielen oppimisen tarpeesta sekä venäjänkielisen tiedottamisen lisäämisestä – kummassakin asiassa edetään hitaasti.
Eri huolet rajan eri puolilla
Majuri Ville Joskitt muistuttaa, että viisumivapaus toisi paljon lisätyötä rajalle. Toisin sanoen se vaatii vielä runsaasti lisäpanostuksia nykyisten kapasiteettien lisäämiseksi.
Yksi vastaus kasvaviin matkustajamääriin on Antti Vilkon mukaan lisääntyvä viranomaisyhteistyö. Suomessa sitä on kehitetty, mutta se toimii kankeasti yli rajan. Esimerkiksi pelastustoimen osalta ei olla päästy juuri puheita pidemmälle. Kieliongelmat selittävät osan ongelmista, mutta tarvittaisiin myös uudenlaista yhteistyökulttuuria.
Suomalaisten kiinnostus matkailuun Venäjälle ei näy imatralaisen keskustelun perusteella kovin suurelta. Puhetta pidetään lähinnä siitä, millainen jonojärjestys on raja-asemilla ja miten venäläiset rajaviranomaiset suhtautuvat työhönsä. Suomen viranomaiset saavat vastatakseen kysymyksiä, jotka pitäisi esittää toisella puolen rajaa.
Matkailua Venäjälle ei kiihdytä sekään, että rajan takana lähes kaikki investoinnit näyttävät keskittyvän teiden rakentamiseen ja kunnostukseen. Kauppojen ja muiden palvelujen kehittämisessä Svetogorskissa ja Viipurissa laahataan jäljessä.
Lyhyesti sanottuna vain halpa moottoripolttoaine, alkoholi ja tupakka kiinnostavat useimpia itärajalla asuvia suomalaisia. Tarvitaanko sitä varten viisumivapautta?
lehti 